Korkeatorjuntaan kykenevien ilmatorjuntaohjusten hankintapäätös siirtyy vuodelle 2023. Alun perin päätös piti tehdä jo ensi vuonna. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi viivästyksestä MTV:n Uutisextrassa.
Puolustusvoimat on jo pitkään valmistellut korkealle yltävien ilmatorjuntaohjusten hankintaa. Tavoitteena on kasvattaa merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Tällä hetkellä Suomelta puuttuu ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky, koska venäläinen BUK-ohjuskalusto on vanhentuneena poistettu käytöstä.
Suomi on hankintaprosessin aikana pyytänyt tarjouksia useilta eri toimittajilta ainakin Israelista, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Norjasta.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan lopulliset tarjoukset saadaan vasta ensi vuoden syksyllä. Sen jälkeen tarjoukset arvioidaan. Hankintapäätös voidaan ministerin arvion mukaan tehdä joko keväällä tai kesällä 2023.
Alun perin hankintapäätös piti tehdä ensi vuonna. Viimeiseen viivästykseen ovat vaikuttaneet muun muassa koronapandemian aiheuttamat käytännön vaikeudet.
Merkittävä parannus ilmapuolustukseen
Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla. Järjestelmää valmistaudutaan käyttämään koko Suomen alueella.
Nykyinen norjalais-amerikkalainen NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmä käyttää samoja AMRAAM-ohjuksia kuin Hornet-hävittäjät, mutta sen ulottuvuus ei yllä suuriin korkeuksiin. Nyt korkeatorjunta on yksinomaan Hornet-hävittäjien varassa.
Hankittava suorituskyky on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.
Hankinnan budjettia ei ole julkistettu, koska puolustusvoimat yrittää toteuttaa kaupan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kyse on kuitenkin vähintään useista sadoista miljoonista euroista. Esimerkiksi Ruotsin hankkimat amerikkalaiset Patriot-ilmatorjuntaohjukset maksoivan noin miljardi euroa. Patriot ei kuitenkaan ole suomalaisten pyytämien tarjousten joukossa.