Puolueilla ei todellista mahdollisuutta selvittää, onko vaaliehdokkaalla mahdollisesti rikostaustaa. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan puolueilla ei ole laillista perustetta pyytää ehdokkaan rikosrekisteriotetta nähtäväksi, joten ainoa vaihtoehto on luottaa ehdokkaan sanaan.
Ehdokkaiden rikostaustat ovat nousseet keskustelun kohteeksi eurovaalien alla muun muassa SDP:n Mikkel Näkkäläjärven paljastuneiden nuoruusajan rötösten vuoksi.
– Rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytäminen ei ole tietosuojapykälien mukaista, riippumatta siitä, onko pyytäjä puolue tai joku muu taho. Suomessa työnantaja tai kukaan muukaan ei voi pyytää otetta nähtäväksi, jos sille ei ole erikseen perustetta lainsäädännössä, kertoo rekisteriasiantuntija Joel Rouvinen Oikeusrekisterikeskuksesta.
Rikosrekisteritietoja voidaan joissain tapauksissa luovuttaa henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.
Rikosrekisterilain mukaan Suomessa rikosrekisteriotteen voi kuitenkin saada vain neljällä perusteella: henkilö toimii lasten kanssa, hän on johtavassa asemassa yrityksessä, joka osallistuu julkiseen hankintaan, henkilö on menossa ulkomaille ja tarvitsee otteen siellä esitettäväksi tai henkilö toimii kuvaohjelmaluokittelijana eli päättää ohjelmien ja pelien ikärajoista.
Jokainen voi itse tarkistaa omat tietonsa rikosrekisteristä, mutta silloin ei saa virallista todistusta, jota voisi käyttää todistuksena kolmannelle osapuolelle.
– On sinun oikeutesi esitellä niitä vaikka kenelle, mutta työnantaja ei saa käyttää sitä tietoa tietosuojasäännösten mukaan. Työnantajalla ei ole oikeutta käyttää sitä tietoa päätöksenteossa, vaikka kuinka näyttelisit sitä paperia, Rouvinen sanoo.