Puolueet: Rikostuomio ei ole ehdoton este eduskuntavaaliehdokkuudelle – "Oikeusvaltiossa tuomio rikoksesta on sakkoja tai vankeutta, ei kansalaisoikeuksien menetys"

Toteutuuko kansalaisten oikeustaju tuomioissa? 9:00
Rikostuomioista ja kansalaisten oikeustajusta keskusteltiin Huomenta Suomessa helmikuussa 2017.

Rikostuomio ei ole ehdoton este eduskuntavaaliehdokkuudelle, käy ilmi STT:n suurimmille eduskuntapuolueille tekemästä kyselystä.

Puolueiden mukaan jokainen tapaus pitää punnita erikseen.

– Etenkin jos kyse on vakavasta ja tuoreesta rikostuomiosta, ei ehdokkuus ole kenenkään etu, keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen sanoo.

– Asiassa ei voi kuitenkaan olla täysin yksiselitteistä linjaa, vaan on tapauskohtaisestikin harkittava, miten vaikkapa ajallisesti kaukaiset tai merkitykseltään vähäiseksi katsottavat tapaukset vaikuttavat henkilön kykyyn toimia luottamukseen nojaavassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Miettinen jatkaa.

Puolueista muistutetaan, että rangaistuksensa kärsinyt rikoksentekijä on tekonsa sovittanut.

– Oikeusvaltiossa tuomio rikoksesta on sakkoja tai vankeutta, ei kansalaisoikeuksien menetys. Ei voida lähteä siitä, että kukaan koskaan mistään tuomittu ei voisi olla ehdolla. Jos jokainen menneisyyden hairahdus estäisi kansalaiset osallistumasta demokratian toimintaan, meillä olisi todella suuri joukko suomalaisista vaalikelvottomina, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.

– Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ihmiset eivät lähtökohtaisesti edusta arvomaailmaamme. Joissakin tapauksissa katsotaan kuitenkin ihmisen sovittaneen tekonsa, joten tämä on tapauskohtaista, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo.

Ei pääsyä rikosrekisteriin

Eduskuntapuolueissa perehdytään vaihtelevalla perusteellisuudella ehdokkaiden taustoihin. STT:n kyselyn perusteella ehdokkaiden taustoja selvitellään porvarillisissa puolueissa hieman vasemmistopuolueita hanakammin.

Puolueilla ei ole pääsyä esimerkiksi rikosrekisteriin, joten usein taustojen selvittely jää ehdokkaan kanssa käytyihin keskusteluihin. Tosin esimerkiksi RKP:ssä aiemmin tuntemattomasta ehdokkaasta saatetaan kysellä häntä tuntevilta ihmisiltä.

Vihreissä ja vasemmistopuolueissa korostetaan porvarillisia puolueita enemmän luottamusta ehdokkaaseen. SDP:ssä ja vihreissä ehdokkaat joutuvat allekirjoittamaan sitoumuksen, jossa he vakuuttavat kertoneensa taustoistaan rehellisesti rikostuomioita, -syytteitä ja -tutkintoja myöten.

Monista puolueista muistutetaan, että eduskuntavaaliehdokkaat ovat usein kunnanvaltuutettuja tai muutoin puolueelle pitemmältä ajalta tuttuja toimijoita, mikä vähentää taustaselvitysten tarvetta.

– Pitkään mukana olleiden tai nykyisten kansanedustajien taustoja harvemmin erikseen tutkitaan, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen kertoo.

Arvomaailma jaettava

Muutamissa puolueissa tietyt rikostyypit muodostavat ehdottoman esteen ehdokkuudelle. Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan puolueessa on nollatoleranssi väkivalta- ja seksuaalirikoksille ja RKP:ssä ehdokkaaksi ei oteta vakaviin rikoksiin syyllistyneitä.

Luonnollisesti puolueet eivät tyydy ehdokasvalinnoissaan tarkastelemaan pelkkää rikoshistoriaa. Puolueet edellyttävät ehdokkaidensa jakavan puolueen arvomaailman ja esimerkiksi siniset vaativat ehdokkailtaan "hyviä käytöstapoja ja asiallista toimintaa".

Keskusta ja SDP mainitsivat erikseen STT:n kyselyssä, että rasistiseen toimintaan osallistuneilla henkilöillä ei ole asiaa puolueen ehdokaslistoille. Vihreiden listoille rasistista, äärioikeistolaista tai naisten oikeuksien vastaista aktivismia harjoittanut henkilö voi päästä vain, jos hän on tehnyt "arvojen täyskäännöksen" ja pesäeron aiempaan toimintaansa. 

Lue myös:

    Uusimmat