EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin myötä suuryritysten on pitänyt tänä vuonna kertoa entistä tarkemmin ilmastotoimistaan.
CSRD-nimeä kantava direktiivi velvoittaa yritystä kertomaan muun muassa, miten sen strategia ja liiketoimintamalli saadaan vastaamaan kansainvälisiä ilmastotavoitteita kuten Pariisin sopimusta ja EU:n hiilineutraaliustavoitetta.
Kymmenen suuryritystä syynissä
Yritysten toimintaa seuraava kansalaisjärjestö Finnwatch kävi läpi kymmenen suuren suomalaisen pörssiyhtiön niin sanotut siirtymäsuunnitelmat ilmastotoimien suhteen. Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo, että vaaditut tiedot kyllä pääosin löytyivät, mutta niiden esitystapa ja yksityiskohdat vaihtelivat.
– Nämä erot pitäisi saada pois, jotta raportointi palvelisi direktiivin tavoitetta siitä, että tiedot ovat vertailukelpoisia, Leipola toteaa.
Finnwatchin vertailussa olivat mukana Ilmarinen, Kesko, Kone, Neste, Nokia, Nordea, OP Ryhmä, Sampo, Stora Enso ja UPM.
Selkein ja yleisin puute yritysten suunnitelmissa oli Finnwatchin mukaan se, että asetettuja päästövähennystavoitteita ei aina perusteltu tai esitetty konkreettisina hiilidioksiditonneina. Päästötavoitteita saatetaan muotoilla esimerkiksi suhteessa myyntiin.
– Eli myytyä tuotetta kohden päästöt vähenevät esimerkiksi 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Mutta kun julkisuuteen ei tarkemmin avata, mitä myynti voisi tuona vuonna olla, niin päästöjä ei kerrota tonneina. Se vähän hämärtää sitä kuvaa, miten päästöt kehittyvät tietyssä yrityksessä, sanoo Leipola.
Keskolle pyyhkeitä
Finnwatchin selvityksen perusteella puutteellisin siirtymäsuunnitelma oli päivittäistavaraketju Keskolla. Syynä oli pääosin se, että yhtiön raportoima suunnitelma jättää käsittelemättä yli 90 prosenttia yrityksen päästöistä.
Kesko kertoo kyllä tavoitteestaan vähentää omasta toiminnastaan (tilojen lämmitys, polttoaine, logistiikka) johtuvia päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ne ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaispäästöistä.
Suurimmat päästöt syntyvät myytävien tuotteiden valmistuksesta, käytöstä sekä loppukäsittelystä. Näiden suhteen Kesko on ilmoittanut ainoastaan tavoitteen, että 67 prosenttia yhtiön tavarantoimittajista asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun mennessä. Tällä hetkellä lukema on 48 prosenttia.
– Omassa toiminnassa käytetyn energian päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta kokonaiskuvassa mitätöntä, jos liiketoiminta pysyy muuten ennallaan. Ilman selvää suunnitelmaa myytyjen tuotteiden päästöjen vähentämiseksi on epäselvää, miten Kesko aikoo saavuttaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteensa, Finnwatchin Leipola sanoo.
Metsäjäteille kiitosta
Tavoiteltujen päästövähennysten tason perusteella esimerkillisinä selvityksessä näyttäytyivät Nokia, Stora Enso ja UPM. Niillä kaikilla oli selkeästi kuvatut ja perustellut absoluuttiset päästövähennystavoitteet sekä vuodelle 2040 asetetut nettonollatavoitteet.
Metsäyhtiöiden osalta raportti kuitenkin muistuttaa, että siirtymäsuunnitelmien arvioinnissa keskityttiin fossiilisiin päästöihin ja niiden vähentämiseen, vaikka metsäteollisuudella on merkittävä vaikutus ilmastoon myös metsien käytön ja erityisesti hiilinielujen kehityksen kautta.
EU-direktiivin mukaisen raportointivelvoitteen on määrä laajentua asteittain koskemaan suurempaa joukkoa yrityksiä. Ensimmäisessä vaiheessa se koskee yli 500 henkeä työllistäviä, EU-jäsenmaihin rekisteröityjä pörssiyhtiöitä sekä pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Tällaisia yrityksiä on arvioitu olevan Suomessa noin sata.