Hellekesä yhdistettynä etätyöhön palaamiseen syksyllä lisää alkoholin takia hoitoon hakeutumista. Näin arvioivat päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä Turun yliopistosta ja päihdelääkäri, A-klinikan ja THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Niemelä on kartoittanut Turun seudulla koronavirusepidemian vaikutuksia hoitoon hakeutumiseen päihdeongelmien takia.
– Alustavasti näyttäisi siltä, että korona-aika on vähentänyt hoitoon hakeutumisia. Itse uskon, että näihin haittoihin koronaa isompi merkitys on hellekesällä, Niemelä sanoo.
Hänen mukaansa hellekesä lisää ihmisten tissuttelua. Jos kesän jälkeen koittaa etätyöarki, ei tavallinen työpaikan sosiaalinen kontrolli suitsi juomista normaaliin tapaan. Tämä tilanne on esillä useilla, sillä esimerkiksi Suomen Yrittäjien heinäkuun alussa Kantarilla teettämän kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista on tehnyt etätöitä ja valtaosa haluaa jatkaa niiden tekemistä ainakin osan viikosta.
– Oma näppituntumani on, että helteisen koronakesän jälkeen etätöihin meno aiheuttaa normaalia suuremman riskin ongelmajuomisen jatkumiselle, Niemelä sanoo.
Häkkinen allekirjoittaa Niemelän ajatukset, sillä päihdehoidossa on huomattu jo aiemmin, että sosiaalisen kontrollin puute lisää ongelmajuomisen riskiä.
– Sosiaalisen kontrollin puutetta aiheuttavat esimerkiksi etätyö tai eläkkeelle jääminen. Lomilta töihin palaaminen on muutenkin monille vaikea tilanne lomajuomisen takia. Uskon, että tämä on useilla työpaikoilla syksyllä edessä, Häkkinen sanoo.
Alkoholinkäyttö näyttää polarisoituvan
Niemelä oli tekemässä toissa vuonna julkaistua tutkimusta, jonka perusteella kohtalaisen riskitason alkoholinkäyttäjiä oli Suomessa vuonna 2016 pitkälti yli puoli miljoonaa. Heistä liki 350 000 oli miehiä ja reilut 200 000 naisia. Kohtalaisella riskitasolla tarkoitetaan, että nainen juo jatkuvasti enemmän kuin esimerkiksi lasin viiniä päivässä ja mies kaksi saunaolutta joka ilta.