Protuleireille enemmän tulijoita kuin paikkoja: "Ilmoittautuminen oli tukossa ja mikään ei toiminut"

– Kyllä sen huomasi, että ilmoittautuminen oli ihan tukossa ja mikään ei toiminut.

Eskonlahti kävi protuleirin muutaman tuttavansa kanssa. Pari muutakin kaveria yritti päästä leirille, mutta he eivät mahtuneet mukaan. Eskonlahti kuvailee leiriä kuitenkin mukavaksi kokemukseksi.

– Jos mun nyt pitäisi suositella protua jollekin, niin suosittelen lähtemistä. Oli todellakin sen arvoinen. Vaikka olisin mennyt yksin, niin olisin helposti tutustunut muihin. Pidämme yhteyttä edelleen.

Koivisto kuvailee protuleirejä suhteellisen valtavirtaiseksi vaihtoehdoksi monissa paikoissa Suomea, etenkin isoissa kaupungeissa.

Eroavaisuuksia leireillä on uskonnollisten lähtökohtien lisäksi siinä, että protuleireille tullaan eri puolelta Suomea. Protu ei ole samoilla tavoin sidoksissa omaan asuinalueeseen, kuten seurakunta on. Se auttaa Koiviston mukaan irrottautumaan niistä rooleista ja asetelmista, mitä omassa arjessa tai omassa koulussa on voinut itselleen ottaa.

– Monelle nuorelle leiri on paikka, jossa tuntee ensimmäistä kertaa, että häntä kuunnellaan tai että hänellä on väliä, Koivisto sanoo.

Osa käy sekä rippi- että protuleirin

Protuleiri nähdään usein vaihtoehdoksi rippikoululle. Se on alkujaan luotu tarjoamaan rippileiriä vastaavaa aikuistumiskoulutusta uskontokuntiin kuulumattomille ja niille, jotka kuuluvat muihin uskontokuntiin.

Koivisto ei ota kantaa, onko rippileirin suosiolla ja protuleirin suosiolla korrelaatiota.

– Luulen, että rippileireillä menee silti ihan yhtä hyvin. Joka vuosi noin kymmenes meidän nuorista käy myös rippileirin, hän sanoo.

Eskonlahden lähipiiristä käytännössä kaikki läheisimmät kaverit käyvät edelleen rippileirin muutamaa kaveria lukuun ottamatta. Hän ei ole myöskään huomannut, että rippileirit olisivat pienemmässä suosiossa kuin protuleirit.

Vuonna 2022 rippikoulun kävijämäärä oli noin 48 500. Vuonna 2021 määrä oli hieman suurempi, noin 49  600. Tämän vuoden lukua ei ole vielä saatavilla, kertoo Tuija Helenelund Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestinnästä.

Koivisto suhtautuu maltillisesti protuleirin ja rippileirin väliseen suhteeseen. Hän korostaa, että protuleirit pyrkivät tekemään omaa juttuaan.

– Haluamme kasvaa vaikuttavana nuorisoalan yhteiskunnallisena tekijänä, mutta välttämättä meillä ei ole pääasiallisena tavoitteena se, että lähtisimme puhtaasti haastamaan riparin asemaa, hän sanoo.

Resurssit ongelmana

Resurssikysymykset tulevat kuitenkin vastaan. Protuleirit ovat jo lähtökohtaisesti rippileiriä kalliimpi vaihtoehto, koska rippileirit saavat esimerkiksi valtiolta tukea eri mittaluokassa kuin protuleirit.

Protutoiminta saa Koiviston mukaan vuosittain noin 200 000 euroa julkista rahoitusta. Lisäksi leiri- ja koulutustoiminnan kuluja katetaan leiri- ja jäsenmaksuilla.

Protuleirin hinta oli tänä vuonna lähes 400 euroa, ja teemaleirin sitäkin enemmän. Rippileirin hinta on vuoden 2022 tietojen mukaan keskimäärin 80–140 euroa. On myös seurakuntia, joissa leirit ovat ilmaisia.

– Isoin haasteemme on se, että toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että jatkossa mahdollisimman monista taustoista kaikki halukkaat pääsisivät leirille.

• Eilen19:56
  Kirkko

  Nuoret hakeutuvat kirkkoon – piispa ja somepastori kertovat miksi
• Eilen17:35
  Väkivaltarikokset

  Alaikäinen poika yritettiin tappaa Iitissä – kolme nuorta vangittu tapon yrityksestä
• Eilen10:42
  Koulutus

  Opettajat huolissaan nuorten kielivalinnoista
• 5.2.17:52
  Sosiaalinen media

  Hallitus etsii keinoja rajoittaa lasten ja nuorten somen käyttöä
• 5.2.05:35
  Lukio

  Abit juhlivat tänään penkkareita
• Lataa lisää