Rippikoulun käyvien osuus vähenee, mutta samanaikaisesti sen käyvien nuorten uskonnollisuus on vahvistunut merkittävästi vain muutaman vuoden aikana.
Espoon Luukissa pidettiin yksi tämän kesän 59 uskonnollisesti neutraalista Prometheus-leiristä.
– Ripari ei tuntunut oikealta valinnalta minulle, mutta halusin leirikokemuksen, joten tämä oli oikea vaihtoehto, Elise Aaltonen sanoo.
– Protuleiri on juuri sopiva minulle, kun täällä puhutaan erilaisista jutuista. Tykkään pohtia ja jutella eri asioita, Inkeri Rautiainen jatkaa.
– Koen tämän sopivan todella hyvin maailmankatsomukseeni. Odotin innolla uusien ihmisten tapaamista, Eve Ylimäki kertoo.
Prometheus-leireille on vuosikausia ollut enemmän tulijoita kuin on leiripaikkoja.
Kesän leirit varattiin loppuun 15 minuutissa. Leirien määrä väheni kysynnästä huolimatta kymmenellä leirillä, sillä vapaaehtoisia ohjaajia ei ole riittävästi.
Nuorten uskonnollisuus jakautuu kahtia
Yhteiskunnan maallistuessa rippikoulun käy yhä harvempi. Samaan aikaan uskonnollisuus on vahvistunut niillä nuorilla, jotka käyvät rippikoulun.
Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Jouko Porkan tutkimuksista.
Tervo-Niemelä pitää muutosta yllättävänä. Hän on tutkinut nuorten uskonnollisuutta yli parikymmentä vuotta.
– Tämä on täysin uusi tilanne. Uskonnollisen laskevan trendin rinnalla nuorilla on aivan uutta kiinnostusta uskontoa kohtaan.
Erityisesti poikien usko on vahvistunut, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa vastaavaa havaittiin myös tytöillä.
Tervo-Niemelän mukaan tämän päivän nuorten kasvua ovat horjuttaneet niin koronaviruspandemia, Ukrainan sota kuin poliittiset ja taloudelliset epävarmuudetkin.
– Nuoret puhuvat paljon siitä, että uskonto tuo turvallisuutta ja on vakaa ankkuri, joka auttaa selittämään kaaosta, jonka keskellä nuoret elävät.
Uskontoinstituution pysyvyys viehättää hänen mukaansa niin liberaalisti kuin konservatiivisesti ajattelevia nuoria.
– Teemme helposti yksinkertaistavia havaintoja siitä, että konservatiivisuus viehättäisi nuoria uskonnossa. Arvoliberaalillekin uskonnossa ja kirkossa on puhuttelevaa se, että siinä on jotain säilyvää, Tervo-Niemelä sanoo.
Osa nuorista miehistä kokee myös saavansa äänensä kuuluviin uskonnon parissa.
– Meillä on nuoria miehiä, jotka kokevat, että monella yhteiskunnan muulla alueella miehen ääntä ei enää kuulla kunnolla. He kokevat, että uskonnon alueella miehistä kokemusta kunnioitetaan ja arvostetaan jollain tavoin.
Tervo-Niemelän mukaan tässä ei ole ensisijaisesti kyse henkilön aatesuunnasta, vaan kokemuksesta tulla hyväksytyksi. Rippikoulun yhteydessä nuori saattaa huomata erilaisuutensa olevan täysin hyväksyttävää.
– Sieltä löytyy jonkinlainen kotipaikka, jossa nuori kokee saavansa olla sellainen kuin on.
6:51
Puhe uskonnollisuudesta on vapautuneempaa
Nuoret uskaltavat Tervo-Niemelän mukaan puhua uskonnollisuudestaan enemmän. Perinteinen ajatus siitä, että uskonnosta vaietaan, ei enää päde.
– Puhe ja tapa, jolla nuoret uskaltavat olla mediassa esillä uskonnon äärellä on ihan uutta. He kokevat, että toisten ihmisten rohkeus olla avoimesti uskovia ja esillä mediassa rohkaisee omaa uskonnollisuutta.
Tervo-Niemelän mukaan uskonto voi olla nuorille myös vastakulttuuri – vaihtoehto nuorten yhä yleistyvälle uskonnottomuudelle.
– Monet nuorista kritisoivat vanhempiensa ikäpolvessa näkyvää uskonnottomuuden ihailua. Nähdään, että omien vanhempien ajatusmaailma on arvotyhjää verrattuna nuorten kokemukseen siitä, mitä uskonto voi antaa.
Sosiaalisen median vaikutteet tekevät Tervo-Niemelän mukaan nuorten uskonnollisuudesta vähemmän ennustettavaa.
– Globaalissa viestintäverkostossa potentiaaliset vaikutteet voivat olla keskimäärin huomattavasti uskonnollisempia kuin esimerkiksi edelliselle sukupolvellemme, joka eli aika kapean mediamaailman keskellä.
Prometheus-leireillä keskustellaan vapautuneesti
Uskonnollisesti neutraaleilla Prometheus-leireillä käsitellään uskontojakin, mutta ulkoa päin.
Espoon Luukin leirin ohjaaja Alina Salonen kertoo, että yhden leiripäivän teemana olivat maailmankuvat ja -katsomukset.
– Meillä oli esimerkiksi tehtävä, jossa leiriläiset pääsivät luomaan omat uskontonsa.
Leirille osallistunut Eve Ylimäki piti keskustelua uskonnoista mielenkiintoisena.
– Täällä oppii uutta ja kertaa vanhaa. Lisäksi täällä ollaan tosi avoimia, joten ihan kaikenlaiset maailmankatsomukset mahtuvat mukaan.
Ohjaajat suunnittelevat leiripäivät teemoittain ja pyrkivät tekemään ohjelmasta mahdollisimman monipuolisen.
– Pitää olla sekä leikkiä että keskustelua. Meillä on ollut näytelmiä ja piirustus- sekä kirjoitustehtäviä, Salonen sanoo.
Hän ohjaa neljättä leiriään.
– Pidän hirveän tärkeänä, että on tällainen mahdollisuus käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja ajatella. Tämä on palkitsevaa, kun nuorilla syttyy ajatuksia ja heistä tulee yhteiskunnallisesti valveutuneempia.
Salosen mukaan vaikeankin tuntuisista aiheista saa hyviä keskusteluja aikaiseksi.
– Täällä on tosi kivoja ihmisiä ja heidän kanssaan on tosi helppoa puhua, eikä kukaan tuomitse mielipiteistä, leiriläinen Lotta Raatikainen sanoo.
MTV:n vieraillessa paikalla leiriläiset puhuivat rakkaudesta.
– Se on monimutkainen aihe, koska se on voimakas tunne. Se oli kuitenkin yllättävän helppoa, koska teimme sen pienryhmissä, Valo Klevering toteaa.
– Se oli tosi antoisaa niin kuin kaikki keskustelut täällä. Sai kuulla paljon eri mielipiteitä ja näkökulmia, Ylimäki sanoo.
0:38
Katso tästä tiivistelmä jutusta!