Yhä useammat lapselleen kirkkokasteen haluavat tuoreet vanhemmat törmäävät kummipulaan. Kastettavalle lapselle pitäisi löytää kaksi luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.
Tiistaina ja keskiviikkona kirkolliskokouksessa keskusteltiinkin aloitteesta, jossa toivottiin kirkon muuttavan sääntöjä niin, että lapsi voitaisiin kastaa, vaikka hänellä olisi vain yksi kummi. Tällä hetkellä yksikummisuuteen tarvitaan kirkkoherran erityislupa.
– Kyllähän sen kirkon jäsenprofiilistakin näkee, että tämä on jonkinlainen kysymys jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa, niiden nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla, jotka ovat nykyisiä ja tulevia vanhempia, vahvistaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
– Koska juuri nuoret aikuiset eroavat kirkosta, monilla nykyisillä ja tulevilla vanhemmilla on tilanne, että ystäväpiirissä on paljon kirkosta eronneita. Kummien löytäminen ei siksi ole ongelmatonta, hän jatkaa.
Salomäki teki taannoin tutkimusta, miksi lasta ei kastettu. Kummittomuus ei ollut lapsensa kastamatta jättäneille kärkisyy. Toki se löytyy syiden listalta, mutta vain muutaman prosentin osuudella.
– Syyt löytyivät enemmän kirkkosuhteen puolelta: vanhemmat eivät pidä itseään uskovaisena tai kokevat, että side kirkkoon on hyvin ohut. Eli pääsyy on, ettei kirkko ole heidän todellisuudessaan, Salomäki kertoo.
"Menee 20 sekuntia, kun raapaisen nimen alle"
Kirkolliskokouksen keskustelussa aloitteen puoltajat näkivät kummien määrän vähentämisen yhtenä pienenä ja helposti poistettavana kirkkokasteen esteenä, josta ei kirkolle kustannuksia koituisi. Vastustajien mielestä taas aloite ei itse asiassa muuttaisi mitään, koska yhden kummin politiikka on jo nyt laajasti käytössä.
