Yhä useammat lapselleen kirkkokasteen haluavat tuoreet vanhemmat törmäävät kummipulaan. Kastettavalle lapselle pitäisi löytää kaksi luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.
Tiistaina ja keskiviikkona kirkolliskokouksessa keskusteltiinkin aloitteesta, jossa toivottiin kirkon muuttavan sääntöjä niin, että lapsi voitaisiin kastaa, vaikka hänellä olisi vain yksi kummi. Tällä hetkellä yksikummisuuteen tarvitaan kirkkoherran erityislupa.
– Kyllähän sen kirkon jäsenprofiilistakin näkee, että tämä on jonkinlainen kysymys jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa, niiden nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla, jotka ovat nykyisiä ja tulevia vanhempia, vahvistaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
– Koska juuri nuoret aikuiset eroavat kirkosta, monilla nykyisillä ja tulevilla vanhemmilla on tilanne, että ystäväpiirissä on paljon kirkosta eronneita. Kummien löytäminen ei siksi ole ongelmatonta, hän jatkaa.
Salomäki teki taannoin tutkimusta, miksi lasta ei kastettu. Kummittomuus ei ollut lapsensa kastamatta jättäneille kärkisyy. Toki se löytyy syiden listalta, mutta vain muutaman prosentin osuudella.
– Syyt löytyivät enemmän kirkkosuhteen puolelta: vanhemmat eivät pidä itseään uskovaisena tai kokevat, että side kirkkoon on hyvin ohut. Eli pääsyy on, ettei kirkko ole heidän todellisuudessaan, Salomäki kertoo.
"Menee 20 sekuntia, kun raapaisen nimen alle"
Kirkolliskokouksen keskustelussa aloitteen puoltajat näkivät kummien määrän vähentämisen yhtenä pienenä ja helposti poistettavana kirkkokasteen esteenä, josta ei kirkolle kustannuksia koituisi. Vastustajien mielestä taas aloite ei itse asiassa muuttaisi mitään, koska yhden kummin politiikka on jo nyt laajasti käytössä.
Lue myös: Kummius ei pääty milloinkaan, vaikka välit menisivät poikki: "Hyvä kummi muistaa, että aika on tärkeintä"
Keskustelussa pohdittiin kummiuden kriteerejä laajemminkin.
– Jotkut esittivät, että miksi kirkkoon kuuluminen pitäisi olla kummien kriteeri, koska se ei ole teologisesti perusteltua. He katsoivat, että mitään esteitä kirkkokasteelle ei saisi luoda, Salomäki summaa.
Aloitetta vastustanut Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen perustelee kantaansa sillä, että yhden kummin käytäntö on yleistä jo nyt.
– Pyyntöjä tulee minulle kirkkoherrana suunnilleen yksi joka kuukausi, ja aina minä sen luvan myönnän. Se vie minulta aikaa semmoiset 20 sekuntia, kun raapaisen nimen alle siihen. Että helppoahan se on, Juntunen letkauttaa.
Vanhempi voi myös päätyä riitaan kummin kanssa. Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:05
Suurien seurakuntien pysyvä käytäntö
Kirkko ei erikseen tilastoi, kuinka monella lapsella nykyisin on vain yksi kummi. Puhelinkierros seurakuntiin tuotti tiedon, jonka mukaan varsinkin suurissa seurakunnissa pyyntöjä vain yhden kummin käytöstä tulee jopa viikoittain.
– Suurissa seurakunnissa yhden kummin käytäntö on rutiinia, Salomäki kiteyttää.
Toisaalta esimerkiksi Jyväskylän seurakunnassa tänä vuonna kastetuista 135 lapsesta vain viidellä oli yksi kummi. Samoin Joensuun seurakunnan kirkkoherran Petri Raskin mukaan ylivoimaisella enemmistöllä kastetuista lapsista on edelleen kaksi tai useampia kummeja.
Lue myös: Kunnon kummit kateissa – kirkkoon kuuluvia kummeja vaikea löytää
– Mutta kummiasiaa on toki meilläkin paljon mietitty. Viime vuonna mietimme kummiasioita työyhteisöviikolla ja järjestimme paikallisen jalkapalloseuran kanssa erityisen kummipelin, Rask sanoo.
Kirkolliskokous lähetti kummiuden vaatimusten keventämistä ehdottavan edustaja-aloitteen keskiviikkona yleisvaliokuntaan, jolle perustevaliokunta antaa lausunnon.
|