Heinäkuussa tapahtuu yleisesti eniten kuolemaan johtaneita hukkumisia. Viime viikkojen hukkumisissa on kuitenkin poikkeuksellisiakin piirteitä, sanoo asiantuntija.
Ennakkotilastojen mukaan heinäkuun aikana Suomessa kuoli hukkumalla 28 ihmistä. Tämä on 12 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
Määrä ei poikkea paljoa tavallisesta, mutta valitettavan moni hukkuneista on ollut lapsia tai nuoria.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoo, että lasten ja nuorten hukkumismäärät ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen korkeita. Viime vuosien ajan keskimäärin vuodessa on kuollut hukkumalla neljä lasta – tänä vuonna luku on ennakkotilastojen mukaan jo seitsemän.
Heinonen kertoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä kolmesta muustakin poikkeuksellisesta piirteestä viime aikojen hukkumisiin liittyen.
Hukkumisia uimarannoilla
Heinosen mukaan suurin osa hukkumiskuolemista Suomessa tapahtuu yleensä yksityisellä alueella, kuten omassa mökkirannassa. Tänä kesänä kuitenkin huomattava määrä hukkumisia on ollut valvotuilla yleisillä paikoilla.
– Uimarannoilla hukkumisen määrä on selvästi isompi kuin normaalisti. Keskimäärin on ollut viisi vuodessa niin nyt mennään jo toiselle kymmenelle, Heinonen sanoo.
Hän ei osaa kuitenkaan ottaa kantaa siihen, onko valvonta yleisillä uimarannoilla riittävää. Esimerkiksi Kalajoen tapauksessa, jossa kolme nuorta kuoli heinäkuun lopulla, onnettomuusselosteen mukaan valvonta oli alimitoitettua.
– Tätäkin on sitten vaikea tietysti arvioida, että olisiko se tähän tuonut muutosta. Isossa kuvassa on kohtuullisen hyvällä tasolla valvontaa.
Heinonen sanoo, että Suomessa on paljon uimarantoja, eikä valvonta kaikkialla ole mahdollista.
– Aina siitä voi keskustella, onko joitakin rantoja, joista sitä (valvontaa) puuttuu.
Lue myös: Uimarannoilla hukkumisia selvästi keskimääräistä enemmän – vesillä jo 200 vakavaa läheltä piti -tilannetta tänä vuonna
Maahanmuuttajataustaisten osuus
Tänä kesänä hukkumisuutisten ympärillä on puhuttanut erityisesti maahanmuuttajataustaisten osuus tapauksista. Esimerkiksi Kalajoen hukkumistapauksessa kolme alaikäistä olivat ulkomaalaistaustaisia.
– Näyttäisi siltä, että maahanmuuttajataustaisia on ollut enemmän kuin muuta väestöä, Heinonen sanoo.
Heinonen viittaa niin hukkumiskuolemiin kuin niin sanottuihin läheltä piti -tapauksiin, joissa hukkuva on saatu pelastettua elvyttämällä.
Virallista tietoa maahanmuuttajataustaisten osuudesta tämän kesän hukkumistapauksissa ei ole. Myöskään aiemmin asiasta ei ole kerätty tilastoa.
Otkesin mukaan vuonna 2021 tapaturmaisia hukkumisia oli 165, joista neljällä oli maahanmuuttajataustaa.
Lue myös: Yle: Kalajoella hukkuneet pojat olivat somalitaustaisia
Tapaukset lyhyen ajan sisällä
Heinäkuun hukkumismäärissä ei kokonaisuudessaan ollut Heinosen mukaan mitään poikkeuksellista. Vilkkaimpaan loma-aikaan osuva hellejakso lisää usein hukkumisia.
Heinosen mukaan poikkeuksellinen piirre oli kuitenkin se, kuinka lyhyen ajan sisään heinäkuun lopulla valtaosa hukkumisista tapahtui.
Suurin osa tapauksista tapahtui parin viikon sisällä.
– Pientä huolta meillä herättää, vaikka tämä onkin vain yksittäinen vuosi, Heinonen kommentoi ilmiötä.
Heinonen sanoo, että toisaalta tapaukset ovat saaneet suomalaiset myös aktivoitumaan esimerkiksi pelastusliivien kanssa. Pelastusliivien lisäksi hän toivoisi suomalaisten ottamaan huomioon erityisesti yhden turvallisuusseikan.
– Ei yksin uimaan, sekä lapset että aikuiset.