Promootiotoimisto pyytää työnhakijoilta kokovartalokuvaa sekä tietoja housujen koosta, ansioluetteloa ei tarvita – Työoikeusprofessori pitää erikoisena: "Se ei ole välittömästi tarpeellinen tieto"

Promootiotoimisto pyytää työnhakijoilta kokovartalokuvaa 0:18

Pääkaupunkiseudulla toimiva promootiotoimisto vaatii työhakemuksen yhteydessä sekä kasvokuvaa että kokovartalokuvaa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää menettelyä kyseenalaisena, vaikka toimintatapa on alalla yleinen.

Ilmoittaisitko netissä tehtävässä työhakemuksessa tiedot pituudestasi, painostasi, kenkäsi sekä housujesi koosta ja päälle kasvo- ja vartalokuva? Alallaan arvostettu yritys promootiotoimisto pyytää kaikkia näitä hakuprosessissa.

Yritys välittää esimerkiksi tuote-esittelijöitä, juontajia, promoottoreita ja malleja tapahtumiin ja festivaaleille.

Työhakemussivulla edellä mainitut tiedot ovat merkitty pakollisiksi, CV eli ansioluettelo taas ei. Sivustolla painotetaan, että ilman kuvaa tulleita hakemuksia ei käsitellä.

MTV Uutiset tavoitti yrityksen toimitusjohtajan, mutta hän kieltäytyi antamasta kommentteja kyseiseen aiheeseen. Hän vetoaa työntekijöidensä maineen suojelemiseen.

Onko kuvan pyytäminen etukäteen tarpeellista?

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen suhtautuu epäillen etukäteen pyydettäviin kuviin, joita toimitetaan asiakkaille tarvittaessa.

– Työnantajan pitää aina miettiä, mitkä ovat sellaisia asioita, jotka ehkä myöhemmin ajankohtaistuvat ja vain joidenkin kohdalla. Tarvitaanko sitten esimerkiksi kaikkien hakijoiden osalta tällaista kokovartalokuvaa, jos sellainen voi ajankohtaistua myöhemmin. Se ei ole silloin välittömästi tarpeellinen tieto.

Kuvan käyttäminen henkilön persoonallisuuden, luonteen ja siten soveltuvuuden arviointi on myös Koskisen mukaan asia, jota tiede ei tue.

Psykologiset kokeet ovat osoittaneet, että kuvan perusteella on mahdotonta sanoa kuvan kohteen luonteesta ja kyvyistä mitään.

– Yksikään ammattitaitoinen arvioija ei tällaista tee, eli päättele kuvasta henkilön persoonallisuutta. En anna pikkusormeanikaan sille, että kuvasta voisi päätellä henkilön persoonan.

Hyvästä tarkoituksesta huolimatta riskejä

Me too -ajan hengessä Koskinen näkee myös riskin siinä, että toimistot alkavat pyytää kuvia nettilomakkeiden välityksellä. Vaikka kuvia pyytäisivät lähtökohtaisesti rehelliset ja arvostetut toimijat, voi menetelmän yleistyminen aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia.

Luotettavan näköisen nettisivun perustaminen on tänä päivänä yleinen tapa huijata. Jos kuvien ja varsin henkilökohtaisten tietojen lähettäminen malli- ja promootiotoimistoille on normaalikäytäntö, voivat rikolliset toimijat saada töiden perässä olevia nuoria huijattua lähettämään materiaalia hämäräsivustoille.

– Vaikka nämä työntarjoajat ovat asiallisia, niin näitä laillisiakin asioita ja toimia joutuu miettimään ihan eri tavalla.

Lue myös:

    Uusimmat