Cambridgen yliopiston tutkijat selvittävät, voiko myös MPR-rokote suojata taudin vakavalta muodolta.
Varmennetun koronavirustartunnan on saanut Suomessa noin 6 500 henkilöä. Näillä henkilöillä pitäisi siis tällä hetkellä olla jonkinlainen immuniteetti koronavirusta vastaan.
Mitä immuniteetin saaminen sitten tarkoittaa ja kuinka pitkän vastustuskyvyn koronavirus antaa? Vastausta tähän voi hakea esimerkiksi tutustumalla muiden ihmiskuntaa kiusaavien virusten antaman immuniteetin kestoon.
Karoliinisen instituutin immunologian professorin Matti Sällbergin mukaan se on varmaa, että koronavirukseen kehittyy vahvempi vastustuskyky kuin esimerkiksi hepatiitti-C:hen.
– Hepatiitti-C on muuntautumiskykyisin virus, jonka tunnemme. Vastustuskykymme sitä kohtaan on olematon. Virus on voinut olla ihmisellä kymmenen vuotta, sen jälkeen parantunut ja sitten ihminen sairastuu taas uudestaan, Sällberg selittää.
Covid-19 immuniteetti mahdollisesti puolesta vuodesta kahteen vuoteen
Kausi-influenssaa aiheuttavat virukset muuntautuvat myös, mutta eivät yhtä nopeasti. Immuniteetti voi olla siis yhtä versiota kohtaan, mutta sairastamisen tai rokotteen antama suoja kestää Sällbergin mukaan yleensä muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.
Toisessa ääripäässä hepatiitti-C:hen verrattuna ovat elinikäisen immuniteetin antavat vesirokko- ja tuhkarokkovirukset. Edelliselle Suomessa levinneelle pandemialle, sikainfluenssalle kehittyi Sällbergin arvion mukaan noin kymmenen vuoden immuniteetti.
Jotain käsitystä siitä, kuinka pitkän immuniteetin Covid-19:n-tauti antaa, saa katsomalla lievempiä flunssatauteja ja muita koronaviruksia, Sällberg kertoo.