Professorit arvioivat, että immuniteetti koronavirusta vastaan voi kestää jopa muutaman vuoden – aiempi sairastelu näyttäisi suojaavan vakavalta taudilta

Varmennetun koronavirustartunnan on saanut Suomessa noin 6 500 henkilöä. Näillä henkilöillä pitäisi siis tällä hetkellä olla jonkinlainen immuniteetti koronavirusta vastaan. 

Mitä immuniteetin saaminen sitten tarkoittaa ja kuinka pitkän vastustuskyvyn koronavirus antaa? Vastausta tähän voi hakea esimerkiksi tutustumalla muiden ihmiskuntaa kiusaavien virusten antaman immuniteetin kestoon. 

Karoliinisen instituutin immunologian professorin Matti Sällbergin mukaan se on varmaa, että koronavirukseen kehittyy vahvempi vastustuskyky kuin esimerkiksi hepatiitti-C:hen.

– Hepatiitti-C on muuntautumiskykyisin virus, jonka tunnemme. Vastustuskykymme sitä kohtaan on olematon. Virus on voinut olla ihmisellä kymmenen vuotta, sen jälkeen parantunut ja sitten ihminen sairastuu taas uudestaan, Sällberg selittää.

Covid-19 immuniteetti mahdollisesti puolesta vuodesta kahteen vuoteen

Kausi-influenssaa aiheuttavat virukset muuntautuvat myös, mutta eivät yhtä nopeasti. Immuniteetti voi olla siis yhtä versiota kohtaan, mutta sairastamisen tai rokotteen antama suoja kestää Sällbergin mukaan yleensä muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.

Toisessa ääripäässä hepatiitti-C:hen verrattuna ovat elinikäisen immuniteetin antavat vesirokko- ja tuhkarokkovirukset. Edelliselle Suomessa levinneelle pandemialle, sikainfluenssalle kehittyi Sällbergin arvion mukaan noin kymmenen vuoden immuniteetti.

Jotain käsitystä siitä, kuinka pitkän immuniteetin Covid-19:n-tauti antaa, saa katsomalla lievempiä flunssatauteja ja muita koronaviruksia, Sällberg kertoo. 

Huono uutinen on, että immuniteetti niitä kohtaan ei ole elinikäinen. Immuniteetti kestää kuitenkin parista kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Sällbergin arvio onkin, että Covid-19-tautia aiheuttavaan koronaviruksen antama immuniteetti olisi puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Aiempi sairastelu ja MPR rokote saattavat antaa suojaa

SARS-CoV-2 ei siis ole ensimmäinen ihmiskunnan kohtaama koronavirus. Vakavia hengitystieinfektioita aiheuttavien sarsin ja mersin lisäksi on tunnistettu neljä lievempiä tauteja aiheuttavaa koronavirusta. 

Nämä ovat nykyisen pandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2:n sukulaisia, joten niistä saattaa olla suojaa myös Covid-19:ää vastaan.

– Henkilöistä, jotka eivät ole koskaan sairastaneet tätä SARS-CoV-2-virusta, noin puolella tai kolmasosalla on vasta-aineita tai T-soluja koronavirusta vastaan ja tämä voi antaa mahdollisesti osittaista suojaa tätä vaikeaa tautia vastaan, kertoo Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.

Koronavirukset eivät ole kuitenkaan ainoita viruksia, jotka saattavat suojata vakavalta taudilta. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhtäläisyyksiä SARS-CoV-2-viruksen sekä tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa aiheuttavien virusten välillä. Tämä antaa toivoa siitä, että myös Suomen rokoteohjelmaan kuuluva MPR-rokote saattaisi antaa jotain suojaa taudin vakavalta muodolta.

– Virusten pinnalla on vähän samankaltaisia rakenteita kuin koronaviruksessa, Meri vahvistaa.

Tämä saattaisi Meren mukaan vaikuttaa mun muuassa siihen, että lapsilla ja nuorilla tartuntoja on ollut muita vähemmän.

– Nämä yhtäläiset rakenteet virusten kesken voi antaa tällaista ristisuojaa, mikä on hyvä uutinen.