Miksi koronavirus on niin tappava? Asiantuntija vertaa koronaa alkuperäiskansat tappaneeseen isorokkoon

6:44
Video: HUS on mukana selvittämässä, miksi koronaviruksen oireet tulevat osalle vakavana – Katso osastonylilääkäri Mikko Seppäsen haastattelu videolta.

Virusepidemioita on liikkeellä koko ajan, eikä jokavuotinen influenssakausi saa maailmaa pysähtymään samalla tavalla kuin koronavirus on saanut. Mikä tekee koronaviruksesta niin omituisen ja samalla niin vaarallisen?  

BBC:n haastattelemat asiantuntijat brittiyliopistoista vastaavat lyhyesti: Koronavirus huijaa immuunijärjestelmää ja aiheuttaa oireita, joita muut virustaudit eivät aiheuta. 

Koronavirus pystyy varhaisessa vaiheessa huijaamaan ihmiskehoa. Virus voi olla valtoimenaan keuhkoisamme tai hengitysteissämme, emmekä välttämättä huomaa mitään.

– Nenässäsi voi olla koronavirustehdas, ja sinulla on silti täysin hyvä olo, sanoo professori Paul Lehner Cambridgen yliopistosta BBC:lle. 

Ihmiskeho alkaa erittää interferonina tunnettua proteiinia jouduttuaan virushyökkäyksen kohteeksi. Interferoni toimii laukaisusignaalina kehon immuunijärjestelmälle. Lehnerin mukaan koronaviruksella on kuitenkin hämmästyttävä kyky estää interferonin eritystä. 

– Se tekee sen niin hyvin, ettet edes huomaa olevasi sairas, Lehner sanoo. 

Viruksen määrä kehossa on suurimmillaan noin päivää ennen kuin oireet ilmaantuvat. 

– Tämä on viruksen kannalta todella nerokas taktiikka. Ihminen pysyy jalkeilla, kun ei tunne olevansa sairas, ja levittää virusta muihin, Lehner sanoo. 

Sikainfluenssa aiheutti pelkoa, mutta siihen oli immuniteettiä

Koronan kyseessä ollessa virus on siis siirtynyt muihin jo kauan ennen kun tulemme sairaaksi tai pahimmassa tapauksessa kuolemme. Tässä on suuri ero edelliseen suureen koronavirusepidemiaan eli vuoden 2003 sars-epidemiaan.

Sars oli tarttuvimmillaan vasta useita päiviä oireiden ilmaantumisen jälkeen, joten tartunnan saaneet oli helppo eristää. Uusia sars-tartuntoja ei olekaan havaittu vuoden 2004 jälkeen. 

Kymmenen vuotta sitten H1N1- eli sikainfluenssapandemia aiheutti paljon pelkoa. Tautiin kuoli kuitenkin paljon vähemmän ihmisiä kuin sen löytyessä pelättiin.

Virallisesti laboratoriossa vahvistettuja kuolemia oli reilut 18 000. Todellisuudessa tautiin arvioidaan kuolleen noin 200 000 ihmistä. 

Suhteellisen pieneksi jääneisiin kuolinlukuihin vaikutti Manchesterin yliopiston professori Tracy Husselin mukaan se, että ihmisillä oli jo immuniteettia H1N2-virukselle, sillä se muistutti riittävän paljon aiemmin tunnettuja viruksia. 

Nykyisen pandemian aiheuttaneen, eli "uuden koronaviruksen", joka tunnetaan myös ninellä Sars-CoV2, tilanne on toinen. Virus on Hussellin mukaan todella nimensä mukainen eli uusi.

Ihmiskunnalta puuttuu suurelta osin aiempi immuniteetti uudelle koronavirukselle. 

– Tämä virus on melkoinen shokki immuunijärjestelmällemme, Hussell sanoo. 

Hussell vertaa ihmiskunnan immuniteetin puutetta uudelle koronavirukselle Amerikan alkuperäiskansojen immuniteetin puutteelle isorokkoa vastaan. Eurooppalaiset toivat isorokon Amerikkaan 1400-luvun lopulla tuhoisin seurauksin. 

Immuunijärjestelmän kehitys hidastuu iän myötä, joten erityisesti vanhat ihmiset ovat vaarassa.

"Keuhkosolut eivät palaudu ennalleen"

Koronaviruksen aiheuttama tauti alkaa keuhkosairautena. Keuhkojen jälkeen se kuitenkin aiheuttaa muutoksia myös muualla kehossa. Professori Mauro Giacca King’s Collegesta Lontoosta sanoo, että koronavirustauti on hyvin erilainen kuin muut virusten aiheuttamat taudit. 

– Tämä on varsin kummallinen infektio, hän sanoo BBC:lle.

Virus ei ainoastaan tapa keuhkosoluja vaan myös turmelee niitä.

Giaccan mukaan tavallisen hengitystieinfektion seurauksena turmeltuneet keuhkosolut palaavat täysin ennalleen, mutta näin ei tapahdu covid19-taudin kanssa. 

"En ole ikinä nähnyt yhtä tahmeaverisiä potilaita"

Yksi viruksen aiheuttamista oudoista seurauksista on veren hyytyminen. Hyytymiskemikaalien määrä koronaviruspotilaiden veressä voi olla King Collegen professori Beverly Huntin mukaan kaksin- tai jopa nelikertainen. 

– Rehellisesti sanottuna en ole koko pitkän urani aikana nähnyt toista potilasryhmää, jolla olisi näin tahmeaa verta, Hunt sanoo. 

Syyksi siihen, että koronaviruksen aiheuttmia muutoksia tapahtuu eri puolilla kehoa, arvellaan niin sanottua ACE2-reseptoreita, joiden kautta viruksen uskotaan tarttuvan solouhin ja leviävän elimistössä. ACE2-reseptoreita on keuhkojen lisäksi muun muassa verisuonissa, munuaisissa ja maksassa. 

Lisäksi ylipaino näyttää lisäävän riskiä saada koronavirustaudin oireita vakavana. Tämä on myös uutta, sanoo professori, Sir Stephen O’Rahilly Cambridgen yliopistosta. 

– Voimakas yhteys ylipainoisuuteen on jotakin, mitä emme ole nähteen aiempien virussairauksien kanssa. O’Rahilly sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja