Koronaviruksen seuraavista käänteistä ja vaikutuksista yhteiskuntaan on tehty eri skenaarioita. Virologi Olli Vapalahti kuitenkin muistuttaa, että kuten tähän astikin, viruksen käänteitä on lähes mahdotonta ennustaa tarkasti.
Iso-Britannian hallituksen asettama tieteellinen ja neuvoa-antava ryhmä SAGE, eli Scientific Advisory Group for Emergencies julkaisi helmikuun toisella viikolla neljä eri olettamusta siitä, mihin suuntaan koronapandemia seuraavaksi kehittyy Iso-Britanniassa.
Jokaisessa skenaariossa uskotaan, että SARS-CoV-2-koronavirus jatkaa kiertoaan keskuudessamme lähitulevaisuudessa ja uusia virusmuunnoksia ilmaantuu.
Myönteisimmissä skenaarioissa covid19-koronan uudet virusmuunnokset eivät ole esimerkiksi omikronvarianttiin ja deltavarianttiin verrattuna yhtä tartuttavia tai vakavia. Tautia esiintyy alueittain tai kausittain, ja tehosterokotteita joudutaan antamaan vain riskiryhmiin kuuluville.
Huonompaa ennustavissa skenaarioissa uusia, vaikeasti ennustettavia variantteja tulee ja ne ovat tarttuvuudeltaan omikronvirusmuunnoksen kaltaisia ja vakavuudeltaan samaa luokkaa deltavariantin kanssa.
Vakavilta tautimuodoilta vältytään suurimmaksi osaksi rokotuksilla ja aiemmin sairastetusta koronavirustaudista saavutetulla immuniteetilla. Edelleen koronaviruksella on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia: Esimerkiksi koronarajoitukset ovat mahdollisia.
Pahimmassa olettamuksessa rokotuskattavuus on maailmalla epätasaista ja variantit pääsevät kehittymään eläinten keskuudessa. Osa uusista varianteista on pahempia kuin toiset, vakavat tautimuodot ja pitkittyneet taudit ovat mahdollisia ja vuosittaisia koronarokotteita vaaditaan.
Jokaisessa skenaariossa koronaviruksen oletetaan jatkavan kulkuaan uusien aaltojen muodossa.
Koronamuunnokset tulleet yllättävistä suunnista
Globaali immuniteetti paranee koko ajan, kun yhä useampi ottaa koronarokotteita ja sairastuu viruksen aiheuttamaan tautiin. SAGE:n julkaisun mukaan jatkossa on tärkeää seurata immuniteetin läpäiseviä variantteja ja immuniteettien hiipumista.
Lue myös: Kyselytutkimus: Neljä viidestä suomalaisesta uskoo rokotteen ottamisen olevan tärkeää pandemian nujertamisessa
On mahdollista, että tulevaisuudessa samanaikaisesti liikkuu useampi variantti.
Virologian professori Olli Vapalahden mukaan eri mahdollisuuksia koronaviruksen evoluutiolle on, mutta viruksen luonteen takia on mahdotonta tietää, mikä niistä lopulta toteutuu.
– Mitään toimivaa kristallipalloa ei ole, mutta kaikki skenaariot eivät varmaan ole yhtä todennäköisiä.
Vapalahti muistuttaa, että koronavirusmuunnokset ovat tulleet yllättävistä suunnista. Esimerkiksi omikronmuunnos pääsi yllättämään maailman nopeudellaan ja voimallaan.
– Mitään vastaavaa ei ollut aiemmin ollut. Kun omikronia havaittiin Etelä-Afrikassa, kului noin pari viikkoa, että ensimmäiset omikrontapaukset todettiin Suomessa. Siitä parin viikon kuluttua se oli meillä pääkaupunkiseudulla jo valtavirus.
Omikronin kehittymisessä monta mahdollisuutta
Omikronvirusmuunnos erkani muista tunnetuista viruslinjoista jo keväällä 2020 ja sen alavaraintit toisistaan keväällä 2021, Vapalahti kertoo.
Omikronin kehityskulusta on esitetty kolme mahdollista vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä olisi se, että muunnos sai rauhassa kehittyä alueella, jossa muunnoksia ei seurata, ja se jäi siksi havaitsematta.
– Tätä on pidetty epätodennäköisenä. Olisi luullut, että se olisi jossain edes tullut ilmi.
Toinen vaihtoehto on se, että muunnos on muodostunut kiertäessään eläimessä. Tiedetään, että esimerkiksi hamsterit ja minkit ovat saaneet koronatartunnan ihmiseltä ja tartuttaneet sitten koronan muuntuneena takaisin ihmiseen. Tästäkään ei kuitenkaan ole olemassa Vapalahden mukaan omikronin kohdalla hyvää näyttöä.
Kolmannesta vaihtoehdosta on sen sijaan kohtuullisesti esimerkkejä ja todisteita. Siinä virus pääsee kroonista infektiota sairastavan ja vastustuskyvyltään heikentyneen henkilön kehoon muuntumaan.
– Virus väistää kuukausitolkulla vasta-aineita ja muuntuu. Näin oletetaan alfavariantinkin syntyneen Iso-Britanniassa, Vapalahti kertoo.
Sekin on mahdollista, että omikronmuunnos on voinut syntyä muuallakin kuin Etelä-Afrikassa, jossa sitä ensimmäisen kerran havaittiin.
Miten uusi koronavirus kohdataan tulevaisuudessa?
Infektioiden sairastamisesta tiedetään se, että yleensä ensimmäisen kerran sairastettu infektio on ankarin. Kun saman infektiotaudin sairastaa uudelleen, se on useasti jo lievempi.
– Ongelmana tässä SARS-CoV-2:ssa on se, että se saadaan nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi keski-iässä, eikä lapsena.
Menee joitakin vuosia, ennen kuin SARS-CoV-2-koronaviruksesta tulee lapsena sairastettava koronavirus muiden ihmisen koronavirusten joukkoon, joita on ennestään neljä.
– Nähtäväksi jää, kohdataanko SARS-CoV-2 jatkossa lapsena rokotettuna vai miten, ja minkä verran uudet variantit aiheuttavat tautitaakkaa.
Vaikka erilaisiin skenaariohin on hyvä varautua ja pandemia vielä jatkuu, Vapalahden mukaan toiveikkuuteen on silti syytä.
– Optimismiin on syytä sen suhteen, että koronaviruksen aiheuttamat ongelmat yhteiskunnassa hiipuvat vähitellen.