Koronasta johtuvien rajoitustoimien kustannukset eivät ole järkeviä suhteutettuna niillä saatuun hyötyyn, arvioi tuotantotalouden professori Paul Lillrank. Lillrankin mukaan tehdyt rajoitukset näkyvät niin, että yhden pelastetun elinvuoden hinta voi olla jopa miljoona euroa.
Lillrank myös kysyy "Miksi kaksi vuotta sitten ei tullut lockdownia, mutta nyt tuli?" Mutta mennään siihen myöhemmin.
Professorin mukaan "aikaisempien viruspandemioiden kokemukset ja kustannusvaikuttavuuslaskelma eivät puoltaneet päätöstä sulkea yhteiskunta ja tehdä hoidosta tautia pahempi". Ja tässä seuraavaksi itse laskelmaa arvion taustalla.
Hallituksen maalliskuussa 2020 esittelemän pahimman korona-skenaarion mukaan kuolemantapauksia tulisi Suomessa 3 240.
– Jos kuitenkin pontevien toimenpiteiden seurauksena kuolleisuus jäisi varovaisimman skenaarion 540 kuolemantapaukseen, ennaltaehkäisyn vaikutus olisi 2 700 henkeä, Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank arvioi.
20 miljardia euroa velkaa
Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn optimistinen arvio, jota Lillrank ei siis pidä todennäköisenä.
– Oletetaan optimistisesti, että hallitusten toimenpiteiden seurauksena säästyy keskimäärin 20 vuotta. Toinen vaikutusmittari on 2700 x 20 = 54 000 säästynyttä elinvuotta.
– Oletetaan edelleen toiveikkaasti, että henkiin jääneiden elämänlaatu on 0,8. Kolmas vaikutusmittari on 54 000 x 0,8 = 43 200.
– Oletetaan laskelmaa varten, että kustannukset ovat 20 miljardia euroa, mikä on likimäärin hallituksen arvioima lisävelanoton tarve taudin levittyä. Tällöin voidaan laskea koronapandemian vastaisten toimien kustannusvaikuttavuus hallituksen arvion pohjalta: 7407 000 euroa säästettyä henkeä kohden, 370 000 euroa säästettyä elinvuotta kohden ja 463 000 euroa laatukorjattua elinvuotta kohden, Lillrank arvioi.