Emeritusprofessori kritisoi hurjaa laskelmaa koronatoimien hyödyistä: "Jos laumasuojaa ei synny sairastamalla eikä rokottamalla, seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla" | MTV Uutiset
1:14Professori lyö tiskiin rankan laskelman: Koronatoimien kustannus on yli 0,5 miljoonaa euroa per säästynyt elinvuosi – "Lockdownissa ei ole mitään järkeä".
Koronasta johtuvien tähänastisten rajoitustoimien kustannukset eivät ole olleet järkeviä suhteutettuna niillä saatuun hyötyyn, arvioi tuotantotalouden professori Paul Lillrank.
Aalto-yliopiston Paul Lillrankin mukaan tehdyt rajoitukset näkyvät niin, että yhden pelastetun elinvuoden hinta on peräti puolesta miljoonasta miljoonaan euroa.
Emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen onnittelee professoria Lillrankia rohkeudesta, mutta ei niele hänen tekemäänsä korona-rajoituksiin liittyvää kustannuslaskelmaa.
– Korkealle arvostamani professori Paul Lillrank esittää laskelman koronakriisin kustannuksista suhteutettuna säästyneisiin elinvuosiin ja laatupainotettuihin elinvuosiin eli QALYihin. Hän päätyy tulokseen, että hinta olisi noin 0,5 miljoonaa euroa per säästetty elinvuosi, josta vedetään johtopäätös, että yhteiskunnan sulkemisella epidemian vuoksi ei ole mitään järkeä.
– Onnittelen Lillrankia rohkeudesta esittää hintalappua, sanoo professori emeritus Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta.
Emeritusprofessori kritisoi hurjaa laskelmaa koronatoimien hyödyistä: "Jos laumasuojaa ei synny sairastamalla eikä rokottamalla, seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla"
– Eikä kovassa rajoitusstrategiassa olekaan järkeä, jos pitäydytään Lillrankin esittämässä laskelmassa. Tästä huolimatta rohkenen puolustaa valittua linjaa, etenkin jos noudatamme ”vasara ja tanssi” -strategiaa, mihin nyt olemmekin menossa.
Vasaralla Ryynänen tarkoittaa sitä, että painetaan tartuttavuusluku alle yhden eli sairauden määrä alkaa vähentyä. Tähän käytetään järeitä keinoja. Tanssilla Ryynänen viittaa testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen. Jos tartuttavuus nousee uudelleen yli yhden, niin sitten otettaisiin järeämmät rajoitukset käyttöön.
– Ilmaisu on peräisin amerikkalaiselta Tomas Pueyolta.
"Ruotsissa "antaa mennä" -strategia"
Ryynäsen mukaan on kyseenalaista, mitä kaikkia kustannuksia laskelmassa voidaan ylipäätänsä ottaa huomioon.
– Pitäisi vertailla yhteiskunnan täyssulun kustannuksia esimerkiksi Ruotsin malliin, joka on melkein antaa mennä -strategia. Lisäksi on tämä hybridistrategia, jolla on omat kustannuksensa ja omat pelastetut henkilöt ja laatupainotteiset elinvuotensa. Osa kustannuksista syntyy joka tapauksessa ja syntyisi myös silloin kun Suomi olisi kokonaan taudin ulkopuolella.
– Esimerkiksi voi ajatella skenaariota, että kansainvälisillä risteilylaivafirmoilla alkaa mennä pandemian takia niin huonosti, että uusia laivatilauksia ei tulisi. Seurauksena olisi jättikustannukset työttömyyden muodossa. Nämä kustannukset ovat kuitenkin riippumattomia valitusta strategiasta ja mahdollisia myös, jos Suomi olisi kokonaan koronan ulkopuolella. Vastaavia valitusta toimintatavasta riippumattomia kustannuksia on paljon. Jos kustannus on sama kaikissa vaihtoehdoissa, ei hintaa voi laskea yhden strategian kustannuksiksi.
"Viruksella on potentiaalinen mahdollisuus aiheuttaa kymmenkertainen kuolleisuus"
Lillrankin laskelmassa lähdetään siitä, että pahin skenaario tuottaisi noin 3200 kuollutta, jotka ovat suurimmaksi osaksi ikääntyneitä.
– Toistaiseksi emme tiedä asiaa. Viruksella on potentiaalinen mahdollisuus aiheuttaa paljon suurempikin, esimerkiksi kymmenkertainen kuolleisuus.
Professorin mukaan yleistä reagointia voi sanoa laumahysteriaksi, "jos lähdetään oletuksesta, että korona olisi vain vähän pahempi juttu kuin kausi-influenssa".
– Tämän hetken tieto viittaa influenssaa selvästi pahempaan sairauteen. laumahysteria, jos lähdetään oletuksesta, että korona on vain vähän pahempi juttu kuin kausi-influenssa. Tämän hetken tieto viittaa influenssaa selvästi pahempaan sairauteen.
– Jos kuolleisuus olisi suurempi edes teoriassa, muuttuisivat estotoimien hintalaput vastaavasti pienemmiksi. Nykyisessä tilanteessa ei ole vielä ohitettu kausi-influenssan kuolleisuutta, mutta jatko ei ole tiedossa. Influenssaan vertaamisessa on se huono puoli, että influenssaan on ainakin jollain tavalla toimiva rokote, jolla pahin sairauden pahin kärki voidaan leikata pois.
"Koronasta parantuneita on alkanut sairastua uudelleen"
Ryynäsen mukaan on varauduttava siihen, että laumasuojaa ei tule tai se jää vajaaksi.
– Koronasta parantuneita on alkanut sairastua uudelleen, mikä viittaa siihen, että immuniteettia ei ole tullut tai se on lyhytaikainen. Tämä ei lupaa hyvää rokotteellekaan. Aikaisemmin on yritetty rokotetta muihin koronaviruksiin, mutta ei ole onnistuttu liian huonon immuunivasteen takia.
Professorin mukaan rokote toimii huonosti kansan rokottamisessa, jos hinta on korkea, piikkejä tarvitaan useita, virus muuntautuu rokotteen ulottumattomiin ja/tai suoja kestää vain muutaman kuukauden.
– Jos laumasuojaa ei synny sairastamalla eikä rokottamalla, niin seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla. Nyt kaikki odottavat, että tämä loppuu joskus. Ei ole varmaa, loppuuko koskaan. Silloin voi odottaa, että tauti tulee uusina aaltoina ja olotila on pysyvä.
Ryynäsen mukaan tällä hetkellä voidaan antaa vain karkeita arvioita kustannuksista.
– Tiedon tarkentuminen parantaa mahdollisuuksia vertailla eri vaihtoehtoja.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
