Professori uskoo Bernerin mallin olevan askel oikeaan: "Nykymenolla tieverkko rapautuu varmasti"

Professori ja konsultti Jorma Mäntynen uskoo, että Bernerin liikennekaari-esitys on askel oikeaan suuntaan, sillä nykyisellä rahoituspohjallakaan ei voida jatkaa.

Mistä rahat tiestön kunnossapitoon tulevaisuudessa? Tätä kysymystä on pohdittu siitä asti, kun julkisuuteen tuli tieto liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mittavissa uudistussuunnitelmista.

Bernerin ehdotukseen sisältyy ajatus siitä, että perustettaisiin väyläyhtiö, joka omistaa Suomen tieverkon. Tällöin rahoitus teiden kunnossapitoon voisi tulla esimerkiksi työeläkeyhtiöiltä, kuten julkisuudessa on esitetty.

Liikenneinfran kehittämistä pohtinut professori Jorma Mäntynen uskoo, että Bernerin malli on nykymallia parempi.

– Meillä ei ole varaa ylläpitää meidän tieverkkoa ja meidä rataverkkoa – tästä osoituksena on jo muutaman miljardin velka meidän tie- ja rataverkossa. Emme ole pystyneet edes tähän mennessä pitämään sitä niin hyvässä kunnossa kuin pitäisi, niin mitenkä se onnistuisi tulevaisuudessa mitenkään nykyisellä mallilla. Ei mitenkään, Mäntynen vastaa omaan kysymykseensä. 

Mäntysen mielestä tärkeä kysymys on se, että miten rahoitus järjestetään siten, että kaikki kokisivat sen reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Professori povaakin, että kansalaisilta tienkäytöstä peritty rahoitus tuleekin varmaan olemaan suurin kiistakapula.

Miten rahat kerätään kansalaisilta?

Mäntynen ratkaisi ongelman katsomalla ajoneuvokohtaisesti, että missä ja milloin ajetaan. 

– Jos ajaa Helsingissä Mannerheimin tiellä ruuhka-aikaan, siitä voisi ottaa enemmän maksua, kun vieressä menee raitiovaunu, Mäntynen sanoo.

Syrjäseuduilla, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yksityisautoilu, se vastaavasti olisi halvempaa.

Aikataulu luo suurimmat haasteet

Suunnitelmien mukaan valtion liikenneverkkoyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Mäntynen uskoo, että tämä on esityksen suurin koetinkivi.

– Se on hyvin haasteellinen, koska tämä on hyvin kompleksinen asia. 

Suurin ongelma tulleekin kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta, professori uskoo. 

– Ne, jotka ovat ostaneet auton tietyllä verokannalla, niin miten sitten kohdellaan seuraavia. Ja koska kysymys on mahdollisesti autokohtaisesta kilometrimaksusta, niin sillon täytyy kyllä pohtia se koko verorakenne.

Lue myös:

    Uusimmat