Liikenneverkkouudistus on osa hallituksen ideologiaa pakkoyhtiöittää yhteiskuntaa, kommentoi sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne.
Hän muistuttaa, että nykyistä tiestöä on jo rahoitettu, rakennettu ja ylläpidetty veronmaksajien kukkaroista kymmenien vuosien ajan. Hän pelkää, että tiestöä ollaan nyt muuttamassa yritysten kilpailukentäksi.
– On erittäin iso riski, että kansakunta eriarvoistuu myös väylien kautta niin, että maaseudulla vanhoilla autoilla ajavat olisivat käsittämättömässä tilanteessa, Rinne sanoo STT:lle.
Rinne ei usko, että hanke lopulta toteutuu ainakaan Bernerin esittämällä tavalla, jos se toteutuu lainkaan. Rinteen mielestä tiestöä koskevat suuret hankkeet pitäisi valmistella parlamentaarisesti.
– Tämä on sen kokoluokan asia, että jos olisin pääministeri, hanke olisi ilman muuta parlamentaarisessa valmistelussa, jotta syntyisi vaalikausien yli kestävä ratkaisu.
SDP:n puheenjohtajan mukaan liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) hankkeen vaikutusarviot näyttävät hyvin puutteellisilta, esimerkiksi tulonjaon ja julkisen talouden kannalta.
Rinne on myös huolissaan siitä, että esitetyssä mallissa väylien rahoituksen pohja kapenisi, kun maksuvastuu siirtyisi nykyisestä yhteisöllisemmästä veropohjaisesta mallista väylien käyttäjille.
Hän muistuttaa, että väylistä hyötyvät myös esimerkiksi sellaiset yritykset, jotka eivät suoraan käytä väyliä. Rinne ei uskalla ottaa tässä vaiheessa kantaa, ryhtyisikö perumaan väyläuudistusta, jos sosialidemokraatit olisivat ensi vaalikaudella vallassa ja hanke toteutuisi.
– Haluan ensin nähdä, mitä tästä tulee, ja syntyykö niin paljon tuhoa, että sitä pitäisi seuraavaa hallitusohjelmaa rakennettaessa korjata.
Rinteen mielestä Bernerin esitys kaventaisi myös kansanvaltaa, koska valtion nykyistä budjettivaltaa muuttuisi väyläyhtiön omistajaohjausvallaksi.
Rahat tiukassa
Antti Rinteen mukaan eräs väyläyhtiön perustamisen motiivi voi olla myös EU:n velkasääntöjen kiertäminen. Hän kuitenkin muistuttaa, että väylien yhtiöittäminen ei synnyttäisi todellisuudessa yhtään lisärahaa, ja valtionyhtiö joutuisi todennäköisesti joka tapauksessa ottamaan myös velkaa.
– Tässä taloustilanteessa ei tietenkään löydy jostain rahamätästä, josta irrotettaisiin miljardiluokan hankkeisiin.
Rinteen mukaan väyläkysymystä voitaisiin lähestyä samalla tavalla kuin Puolustusvoimien suurista kalustohankinnoista on keskusteltu, jolloin yksi mahdollisuus olisi rahoittaa suuria ja pitkiä hankkeita budjettikehysten ulkopuolelta.