Chileläisessä observatoriossa tehty havainto mahdollisesti elämää sisältävästä planeetasta innostaa Ilmatieteenlaitoksen professori Minna Palmrothia. Planeetta on neljän valovuoden päässä, joten sen tutkiminen ei ole helppo juttu.
– On tosi upea juttu, että ihan läheltä, naapuritähdeltä (Proxima Centauri), löytyi planeetta, ja että se olisi elämänvyöhykkeellä ja vielä Maan kaltainen kiviplaneetta.
Elämänvyöhykkeellä vesi pysyy nestemäisessä muodossa. Planeetta ei ole silloin liian lähellä tai kaukana keskustähteä.
Planeetan tutkimisesta ovat kiinnostuneita ainakin tähtitieteilijä Stephen Hawking ja monimiljonääri Juri Milner. He haluavat käyttää laserteknologiaa planeetan tutkimiseen.
Palmrothin mukaan hankkeen hidasteena, jos ei suoranaisena esteenä, ovat muun muassa lasersäteen kiihdyttäminen kovaan vauhtiin ja säteen hajoaminen. Kiihdytykseen tarvittaisiin sadan ydinvoimalan tehot, ja Proxima Centaurilta tuleva säde hajoaisi valtavasti. Säde saavuttaisi planeetan 20 vuodessa.
Suomalaisilla on sen kehittämisessä etumatka, mutta sekä Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa puuhaavat nekin sähköpurjeteknologian parissa.