Maan kaltainen planeetta löydetty – suomalaistutkija pitää huikeana uutisena

Planeetta, jolla voi olla elämää, on löydetty vain neljän valovuoden päästä aurinkokunnastamme. Laserteknologian avulla planeetalle voitaisiin lähettää luotain, joka voisi olla perillä jo 20 vuoden kuluttua.*

Uusi maan kaltainen planeetta on löydetty, uutisoi Der Spiegel. Se sijaitsee vain neljän valovuoden päässä ja siellä on edellytykset elämälle.

Löydöstä ei ole vielä julkistettu virallisesti, mutta Der Spiegelin lähteen mukaan löytö tehtiin ESO:n Chilessä sijaitsevalla observatoriolla.

Uutinen on Turun yliopiston tähtitieteen professorin, eksoplaneetta-asiantuntija Harry Lehdon mukaan liioittelematta huikea. Maan kaltaisia planeettoja on löydetty noin 50 kappaletta, ja lähes kaikki ovat tuhansien valovuosien päässä aurinkokunnastamme.

Nyt löydetty planeetta kiertää lähintä tähteämme Proxima Centauria ja on vain neljän valovuoden päässä. Uusimman teknologian avulla luotaimet voisivat saavuttaa sen 20 vuodessa.

– Melkein kuin toinen maapallo tulisi eteemme tutkittavaksi, Lehto hehkuttaa.

Planeetalla edellytykset elämälle

Se, että Proxima Centauria kiertävä planeetta on maan kaltainen, tarkoittaa, että planeetta on kivinen ja kiertää tähteä tietyllä etäisyydellä. Planeetan massa viittaa siihen, että se olisi kiveä, ja sen kiertoajasta voidaan laskea planeetan etäisyys tähdestä.

Planeetta kiertää Proxima Centauria maan tavoin elämän vyöhykkeellä. Elämän vyöhyke tarkoittaa sellaista etäisyyttä tähdestä, että lämpötila on elämälle sopiva. Jos planeetalta löytyy vettä, se pysyy nestemäisenä eikä jäädy tai haihdu.

– Planeetan lämpötila on suunnilleen 0 ja 50 celsiusasteen välillä eli jos siellä olisi valtameriä, ne pysyisivät siellä. Ymmärryksemme mukaan on elämän kannalta välttämätöntä, että vesi pysyy nestemäisenä planeetan pinnalla, Lehto selittää.

Proxima Centauria kiertävä planeetta on lähin elämän vyöhykkeellä aurinkoa kiertävä kiviplaneetta, joka on löydetty. Lehdon mukaan se avaa kokonaan uusia tutkimusmahdollisuuksia.

Jo maapallolta käsin voidaan tutkia planeetan ilmakehää ja sitä, mitä kaasuja siellä on. Täältä asti voidaan ehkä myös selvittää, onko pinnalla meriä.

Kaikista eniten tietoa saataisiin kuitenkin, kun planeetalle lähetettäisiin luotain. Planeetta on niin lähellä, että luotain saavuttaisi sen 20 vuodessa.

Kiinnostusta suomalaisinnovaatioon

Viime vuonna venäläistaustainen sijoittaja Juri Milner sijoitti 100 miljoonaa dollaria projektiin, jonka tarkoituksena olisi lähettää pieniä luotaimia Alfa Centaurin tähtijärjestelmään – jossa myös Proxima Centauri ja sitä kiertävä planeetta sijaitsevat.

Yhteyttä otettiin tuolloin myös Suomeen Ilmatieteen laitokseen.

Tutkijat olivat hyvin kiinnostuneita suomalaisinnovaation, sähköpurjeluotaimen hyödyntämisestä. Kuitenkin sähköpurjeluotainten käytöstä luovuttiin, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta MTV Uutisille. Kyseistä teknologiaa käyttämällä luotain olisi ollut perillä vasta tuhansien vuosien kuluttua.*

Sen sijaan Milnerin ryhmä on päätynyt hyödyntämään laserteknologiaa, jonka myötä luotaimen saamiseksi planeetalle 20 vuodessa on ainakin teoreettinen mahdollisuus.

Tiedotustilaisuus planeetasta kuun lopussa

Der Spiegel -lehden mukaan planeetan löytänyt tutkimusryhmä tiedottaa löydöksestään tämän kuun lopussa. Silloin paljastetaan, mitä kaikkea planeetasta jo nyt tiedetään.

Lehto odottaa tiedotustilaisuutta kovasti.

– Uusissa löydöksissä täytyy aina muistaa, että sieltä voi tulla esille jotain sellaista, mitä ei ole osattu ajatella. Voi olla, ettei löydös ole yhtään mielenkiintoinen.

– Tai sitten sieltä tulee esille jotain, mihin mielikuvitus ei ole riittänyt.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Yle.

Muokattu otsikkoa torstaina 18. elokuuta klo 7.26.

Juttua oikaistu kello 15:59: Toisin kuin jutussa mainittiin asiantuntijalähteeseen pohjautuen, Milnerin ryhmä ei ole päätynyt hyödyntämään suomalaista innovaatiota sähköpurjeluotainta. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että kyseinen teknologia oli ryhmän kiinnostuksen kohteena, mutta kyseisellä teknologialla planeetalle toimitettu luotain olisi tuottanut dataa vasta aikaisintaan 4000 vuoden kuluttua.

Lue myös:

    Uusimmat