Presidentti: Puolustusvoimien voimavaroja syytä lisätä

Presidentin mukaan Suomen pitää huolehtia uskottavasta puolustuksesta myös jatkossa. Puolustusvoimat on viime vuosina toimeenpannut merkittäviä säästöjä.

– Nyt ollaan tultu kuitenkin siihen pisteeseen, että vähemmän ei voi olla enemmän. Siksi puolustuksen voimavaroja on syytä lisätä, jotta sekä välittömät lisätarpeet että pidemmän aikavälin haasteet voidaan kattaa.

Suomen ulkopoliittinen johto ja maamme suurlähettiläät ovat kokoontuneet vuosittaiseen kokoukseensa Helsinkiin. Eilen alkaneen kokouksen keskeiseksi teemaksi on noussut Ukrainan kriisi.

Niinistö muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

– Tilanne on lähialueillamme vakaa. Suomi ei ole myöskään turvallisuustyhjiö, eikä meillä ole sellaiseksi ole varaa tullakkaan. Tästä pidämme huolta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Ukrainan kriisi on Niinistön mukaan herättänyt monessa EU:n maassa keskustelua ja huolta oman puolustuspolitiikan riittävyydestä.

– Suurin paine kohdistuu epäilemättä niihin maihin, jotka eivät ole pitäneet omasta puolustuksestaan huolta. Näihin maihin Suomi ei lukeudu, Niinistö sanoi puheessaan.

Katsaus yhteistyöverkostosta käyntiin

Niinistö kertoi puheessaan, että yhdessä valtioneuvoston kanssa hän on päättänyt käynnistää turvallisuuspoliittista yhteistyötä luotaavan kokonaiskatsauksen laatimisen.

– Siinä arvioidaan laajasti eri yhteistyösuuntia, kuten EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Natoa, pohjoismaista puolustusyhteistyötä, sekä kansainvälistä kumppanuutta esimerkiksi Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Katsauksessa arvioidaan yhteistyöverkostoamme laaja-alaisesti. Kyse ei ole siis Nato-selvityksestä. 

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat päivttävässä muutenkin Niinistön mukaan päivttämässä Nato-kumppanuuttaan. Presidentin mukaan toivottavasti jo ensiviikolla.

Niinistön mukaan Suomi ei ole koskaan poissulkenut sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta Euroopassa.

– Tämän vuoksi olemme halunneet ylläpitää uskottavaa kansallista puolustusta. Emmekä ole asettaneet painopistettä kriisinhallintaan.

Kyber- ja informaatiosotaa ymmärrettävä

Niinistö korosti etenkin uusia sodankäynnin muotojen ymmärtämistä puhuessaan Suomen puolustusvoimista.

– Kyse ei ole vain rahasta. Sodankäynnin muodot ovat hybridisodan myötä muuttumassa osin täysin uudenlaisiksi. Varsinaisen sodan ja muun voimavaikuttamisen välinen rajalinja hämärtyy. Kyber- ja informaatiosodan keinojen merkitys on kasvussa. Käydään ehkä sotaa, mutta ei välttämättä olla sodassa. 

– On ymmärrettävä, Euroopan turvallisuuspoliittisen vakauden horjuessa Suomessa keskustellaan sotilaallisesta yhteistyöstä että liittoutumisesta. Keskustelu on paikallaan ja tästä keskusteltiin jo aikaisemmin Kultarannassa.

Niinistö muistutti, että Ukrainan kriisi on ehkä ollut vasta alkua suhteiden viilentymiselle Venäjän ja lännen välillä.

– Arvioisin kuitenkin, että kansainvälinen keskustelu Lännen ja Venäjän välisen kuilun repeämisestä on vasta alkuvaiheessa. Ukrainan kriisin tuleva polku on vielä tuntematon. On tarve syvälliseen ja itsekriittiseen harkintaan. Meidän kannattaa kuunnella niitäkin ääniä, jotka varoittavat juoksemasta syvälle uuteen kylmään sotaan äkkireaktiona - sivuilleen katsomatta ja pysähtymättä.

– Ukrainan kriisin vaikutukset ulottuvat Suomeen ennen muuta tämän laajemman kuvan, Venäjän ja EU:n vastakkainasettelun ja turvallisuuspolitiikan epävarmuuden kautta. Meidän on EU:n jäsenenä pyrittävä ennen muuta siihen, että unioni pystyisi toimimaan kokonaisvaltaisesti sekä kriisin ratkaisemiseksi että laajempien vaikutusten hillitsemiseksi.

Niinistö pitää selvänä, että tulevaisuudessa Euroopan on katsottava turvallisuuspolitiikassa eteensä eri tavalla kuin tähän asti.

–  Paine tähän on jo kasvamassa, siksikin että Unionin eteläisessä naapurissa palaa, ei vain idässä. Arabikevättä seurannut myllerrys Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat seikkoja, joiden mittasuhteet ja vaiktukset Eurooppaan eivät vielä ole selvillä.