Niinistö kertoo aikovansa keskustella Putinin kanssa esimerkiksi Euroopan neuvoston tilanteesta.
– Siellähän ollaan vähän niin kuin ihmettelemässä, että jääkö Venäjä kokonaan pois Euroopan neuvostosta, junalla Pietariin maanantaina matkustanut Niinistö sanoi suomalaistoimittajille.
Euroopan neuvosto on yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Päätökset neuvostossa tekee ministerikomitea, jonka puheenjohtajana Suomi parhaillaan toimii.
Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksujaan järjestölle, jonka pitäisi valita seuraava pääsihteeri ensi kesäkuussa.
Maa keskeytti jäsenmaksujen maksamisen vastalauseena sille, että Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen.
– Nyt on kyse sitten siitä, voiko Venäjä tehdä jotain sellaista, jolla heidät voitaisiin palauttaa tuohon työhön mukaan, mikä venäläisten kansalaisjärjestöjen mukaan ainakin olisi hyvin toivottavaa.
Venäjän lähtö estäisi venäläisiä hakemasta oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja loisi Eurooppaan taas uuden jakolinjan.
– Euroopan neuvostohan on nimenomaan ihmisoikeuksia valvova elin. Jos Venäjä poistuu tuostakin, niin dialogin määrä alkaa olla nolla suhteessa Eurooppaan, Niinistö sanoo.
– Meidän puheenjohtaja-aikanamme tuota asiaa ei lopullisesti päästä ratkaisemaan, mutta olemme pyrkineet siihen, että se (kysymys Venäjän mukanaolosta) pysyy avoimena. Eli että sellainen mahdollisuus kuitenkin vielä säilyy.
"Ukrainan tilannetta totta kai kyselen"
Niinistö kertoo, että kahdenvälisiä suhteita käytäneen läpi tavalliseen tapaan.
– Ukrainan tilannetta totta kai kyselen. Oikeastaan sitten myöskin Kertshinsalmen tapahtumia ja ennen kaikkea sitä, mitä näille vangeille tapahtuu. Ukrainalaisille merimiehille siis.
Venäjän joukot valtasivat aseita käyttäen kolme ukrainalaista alusta ja pidättivät yli 20 merimiestä Kertshinsalmessa marraskuussa. Salmi on Mustanmeren ja Asovanmeren välissä kulkeva kapea vesiväylä.
Niinistö kertoo kantavansa huolta siitä, että kansainvälinen järjestys murenisi ja maailma palaisi kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen.
– Sitä kohden ollaan menossa. Viimeisimmät ovat näitä asevalvontasopimuksien kysymysmerkkejä. Tunnen vähän huolta siitä, että viimeksi me elimme kylmässä sodassa 1960-luvulla. Siitä sitten seuraavien vuosikymmenten aikana edettiin jossain määrin kontrolloituun kylmään sotaan, oli sopimuksia.
– Sitten kylmä sota päättyi kokonaan Neuvostoliiton kaatumisen myötä. Nyt ollaan etenemässä niin, että ne vanhat sopimuksetkin romuttuvat, Niinistö pohtii.
Paikalla myös pohjoismaisia johtajia
Arktisessa foorumissa ovat paikalla muun muassa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Norjan pääministeri Erna Solberg.
Niinistöltä kysyttiin, ovatko Ruotsin ja Norjan pääministerit konsultoineet häntä ennen matkaa.
– He ovat kyllä olleet yhteydessä meihin päin, Niinistö vastasi.
Niinistö arvioi, että viime aikoina paljon puhuttanut gps-häirintä on yksi keskustelunaihe Pietarissa.
– En ole varma, kuinka pitkälle he (pohjoismaiset johtajat) tällä ensi tapaamisella keskusteluissa olettavat pääsevänsä.
Niinistö uskoo aiheen nousevan esille myös kahdenvälisissä keskusteluissa.
– Siitä on puhuttu jo moneen kertaan ja ehkä tälläkin kertaa, Niinistö sanoo.
Viime syksynä Norja ja Suomi sanoivat Venäjän häirinneen gps-signaaleja Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Myös alkuvuodesta Norjan viranomaiset ovat varoittaneet häiriöistä gps-paikannuksessa Pohjois-Norjassa.
Venäjä on kiistänyt tarkoituksellisen gps-häirinnän. Helmikuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, ettei asiaa ole tutkittu, "koska mielikuvituksellisia asioita ei ole mahdollista tutkia".
