Pekka Haavisto: Tilanne Venäjän kanssa voi kärjistyä lähitulevaisuudessa – Putin väläytteli kostotoimia

Venäjä osoitti tänään jälleen voimaansa, kun se kertoi testanneensa risteilyohjusta Japaninmerellä lähellä Kuriilien saariryhmää, jonka omistuksesta sillä on kiistaa Japanin kanssa.

Lisäksi presidentti Vladimir Putin puhui Moskovassa puolustusministeriön tilaisuudessa korka-arvoisille upseereille.

Hän varoitti Venäjän ryhtyvän “sotilaallis-teknisiin kostotoimiin”, jos länsimaat eivät lopeta “aggressiivista asennettaan” Venäjää kohtaan.

Ulkoministerit vaativat koskemattomuuden kunnioittamista

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Venäjän ja Ukrainan kiristynyt tilanne huolettaa Pohjois-Euroopan ulkoministereitä.

Baltian maiden ja Pohjoismaiden eli niin sanotun NB8-ryhmät ulkoministeritit tapasivat tänään etäyhteyden välityksellä. Ministerit vetosivat Ukrainan koskemattomuuden puolesta.

– Pohjoismaat ja Baltian maat tulevat olemaan aika valppaana seuraamssa tätä kehitystä. Olemme tietysti vedonneet Venäjään siinä, että maiden suverenitettiä ja maiden rajoja kaikin tavoin kunnioitetaan, kertoi Haavisto.

Ulkoministerit pelkäävät, että Venäjän ja Ukrainen välinen konflikti on nyt siinä pisteessä, että se voi kärsijistyä nopeasti.

Lue myös: Sauli Niinistö keskusteli Ukrainan presidentin kanssa – vahvisti Suomen tuen maan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle

– Pohdimme sitä, onko Venäjällä vielä halua entisestään kärjistää sotilaallista tilannetta. Pidimme mahdollisena, että jos kärjistämishalua on, niin se voi tapahtua lähitulevaisuudessa, Haavisto sanoo. 

Suomen puheenjohtajuuskausi HN8-ryhmän johdossa päättyi tänään. Ensi vuodeksi piheenjohtajuus siirtyy Liettualle. 

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli eilen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa puhelimessa ja vakuutti Suomen tukevan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. 

Etyj on hyvin tarpeellinen

Haavisto tapasi eilen etäyhteyden välityksellä myös neljän muun pohjoismaan ulkoministerit.  

Keskusteluissa puhuttiin muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön eli Etyj:n roolista 2020-luvun kiristyneessä turvallisuusympäristössä.

Euroopan maiden lisäksi Etyjiin kuuluvat muun muassa Yhdysvallat ja Kanada sekä muutamia muitakin Euroopan ulkopuolella sijaitsevia maita.

Järjestö toimii ynteisymmärrys- eli konsensusperiaatteella ja viime vuosina konsensusta on Haaviston mukaan ollut hetkittäin vaikea löytää. Haaviston mielestä Etyj on silti hyvin tarpeellinen elin.

Lue myös: Suomi on valittu Etyjin puheenjohtajaksi vuonna 2025

– Välillä on sanottu, että Etyj on halvaantunut päätöksenteossaan. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että Etyj on se foorumi, jossa keskusteluita käydään.

– Ajattelen esimerkiksi tämän kuun alun ulkoministerikokousta Tukholmassa. Siellä [Venäjän ulkoministeri Sergei ] Lavrov ja [Yhdysvaltain ulkoministeri Antony] Blinken kävivät avointa keskustelua. Itse keskustelin siellä Valko-Venäjän ulkoministerin Vladimir Makein kanssa ja kuulin suoraan hevosen suusta, miltä tilanne Valko-Venäjällä heidän mielestään näyttää. 

Etyjin puheenjohtajanmaana on tänä vuonna toiminut Ruotsi, jolle Haavisto antaa kiitosta. Puheenjohtajajuus siirtyy ensi vuodeksi Puolalle. 

Suomi on Etyjin puheenjohtaja vuonna 2025. Tuolloin tulee 50 vuotta järjestön perustamisesta Finlandia-talossa Helsingissä. Haaviston mukaan juhlavuoden puheenjohtajuuden valmistelut on jo aloitettu.

KORJAUS: Juttua Korjattu 30.12.2021 klo 18.52. Yhdysvaltain ulkoministeri Blinkenin etunimi on oikeasti Antony, ei Anthony, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue myös: Sauli Niinistö uskoo Suomen sopivan Etyjin puheenjohtajaksi juhlavuonna