Vaalien suurimpia äänisaaliita kärkkyvät puolueet eivät kaavaile merkittäviä muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
STT:n kyselyn perusteella ne vaikuttavat kannattavan jatkuvuutta nykyiselle linjalle, eivätkä ryhdy haastamaan presidentti Sauli Niinistön hahmottelemia pilareja Suomen turvallisuudesta.
Kyselyyn vastanneista puolueista kaikki muut paitsi perussuomalaiset suhtautuvat innostuneesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen.
Keskustelu EU:n yhteisestä puolustuksesta on nytkähtänyt liikkeelle, kun muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Suomi ovat sen puolesta puhuneet. Tiivistämistä mutkistavat eri näkemykset yhteistyön tavoitteista, sillä Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen (42.7) tulkinnasta ei ole täyttä yksiselitteisyyttä ja EU:n jäsenmaista 22 on myös puolustusliitto Naton jäseniä.
Jälkimmäisen syyn vuoksi perussuomalaiset katsoo, ettei yhteistyön varaan voi laskea kovin paljoa.
STT lähetti viime viikon perjantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kysymyksiä SDP:lle, kokoomukselle, perussuomalaisille, keskustalle ja vihreille, koska ne ovat olleet viimeaikaisten kannatusmittausten kärkipaikoilla. Puolueet vastasivat kyselyyn sähköpostitse ja jutussa käytetyt sitaatit ovat suoria lainauksia vastauksista.
Nato-kirjaukseen ei täyskäännöstä
Edellisessä hallitusohjelmassa Suomi määriteltiin sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. STT kysyi puolueilta, millainen Nato-kirjauksen tulisi olla seuraavassa hallitusohjelmassa.
Kokoomus ja vihreät sanovat suoraan haluavansa pitää mukana maininnan mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Myös perussuomalaiset arvioi, että nykyisellä järjestelyllä jatketaan.
Keskusta ei suoraan ota kantaa jäsenyyden hakemiseen, mutta muotoilee, että Suomen tulisi säilyttää kansallinen liikkumatila turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.
SDP hahmottelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääräksi sitä, että sillä ehkäistään Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.
– Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä ja osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa, SDP kaavailee.
Yhtenäisyydellä vaikuttamisyrityksiä vastaan
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Niinistö on toiminut tehtävässään aktiivisesti ja keskustellut säännöllisesti merkittävien valtionjohtajien kanssa. Tiistaina hän tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin arktisen foorumin yhteydessä Pietarissa.
Maaliskuussa julkaistussa Voiman Venäjä - raportissa todettiin, että Suomen yhä tiiviimpi asema osana läntisiä puolustusjärjestelyjä voi johtaa Venäjän lisääntyvään kritiikkiin ja painostustoimiin. Puolustus-, ulko- ja sisäministeriöiden teettämän raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Kyselyyn vastanneet puolueet katsovat melko yksimielisesti, että tehokkain turva vaikuttamisyrityksiä vastaan on vahva ja yhtenäinen yhteiskunta.