Vaalien suurimpia äänisaaliita kärkkyvät puolueet eivät kaavaile merkittäviä muutoksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
STT:n kyselyn perusteella ne vaikuttavat kannattavan jatkuvuutta nykyiselle linjalle, eivätkä ryhdy haastamaan presidentti Sauli Niinistön hahmottelemia pilareja Suomen turvallisuudesta.
Kyselyyn vastanneista puolueista kaikki muut paitsi perussuomalaiset suhtautuvat innostuneesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen.
Keskustelu EU:n yhteisestä puolustuksesta on nytkähtänyt liikkeelle, kun muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Suomi ovat sen puolesta puhuneet. Tiivistämistä mutkistavat eri näkemykset yhteistyön tavoitteista, sillä Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen (42.7) tulkinnasta ei ole täyttä yksiselitteisyyttä ja EU:n jäsenmaista 22 on myös puolustusliitto Naton jäseniä.
Jälkimmäisen syyn vuoksi perussuomalaiset katsoo, ettei yhteistyön varaan voi laskea kovin paljoa.
STT lähetti viime viikon perjantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kysymyksiä SDP:lle, kokoomukselle, perussuomalaisille, keskustalle ja vihreille, koska ne ovat olleet viimeaikaisten kannatusmittausten kärkipaikoilla. Puolueet vastasivat kyselyyn sähköpostitse ja jutussa käytetyt sitaatit ovat suoria lainauksia vastauksista.
Nato-kirjaukseen ei täyskäännöstä
Edellisessä hallitusohjelmassa Suomi määriteltiin sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. STT kysyi puolueilta, millainen Nato-kirjauksen tulisi olla seuraavassa hallitusohjelmassa.