Ukrainan ja Venäjän sodassa ei ole presidentti Sauli Niinistön mukaan juuri tällä hetkellä minkäänlaisia edellytyksiä rauhaan. Niinistön mukaan ainoa ja toivottava sodan lopputulos on se, että Ukraina saa hyväksymänsä oikeudenmukaisen rauhan.
Niinistö varoittaa STT:n haastattelussa, että pelkkä rauhansopimus Ukrainan ja Venäjän välillä ei riitä vakuuttavasti poistamaan sitä syvää juopaa, joka osapuolten välille on muodostunut. Näin olisi siitä huolimatta, mihin Venäjän ja Ukrainan raja lopulta asettuu, Niinistö sanoo. Hänen mukaansa kestävään rauhaan tarvittaisiin takaajiksi merkittävät maailmanmahdit.
Niinistön tammikuu 2022 täynnä puheluja eri ilmansuuntiin
Pian tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Presidentin ei tarvitse kaivella viime talven ja kevään tapahtumia ja tunnelmia ulkomuistista. Hän selailee Mäntyniemen salissa varsin yksityiskohtaiselta vaikuttavia päiväkirjamerkintöjään sotaa edeltäneiltä päiviltä ja viikoilta. Esimerkiksi tammikuu on täynnä merkintöjä puheluista eri ilmansuuntiin.
– Pyrittiin vielä kaikin mahdollisin keinoin selvittämään, että voidaanko millään estää (Venäjän presidenttiä Vladimir) Putinia hyökkäämästä. (Yhdysvaltain presidentin Joe) Bidenin kanssa käytiin hyvin mielenkiintoisia keskusteluja siitä, että mitä Suomi voisi tehdä – sitä hän vielä tammikuun puhelussa peräsi, Niinistö muistelee.
Münchenin vuotuisessa turvallisuuskonferenssissa 17.–19. helmikuuta tunnelma alkoi olla jo synkkä. Niinistö on kirjoittanut todenneensa Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille, että "Venäjä on päättänyt hoitaa Ukrainan tavalla tai toisella". Keskustelu Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa enteili tulevaa:
– Jos ajat käyvät kovin vaikeaksi, sitten meidän täytyy ottaa jäsenyys pöydälle, Niinistö oli todennut Hultqvistille Natoon viitaten.
Pari päivää myöhemmin Venäjä päätti tunnustaa Itä-Ukrainan niin kutsuttuja kansantasavaltoja, joiden aluetta se ei edes pitänyt kokonaan hallussaan.
– Siitähän pystyi tietysti lukemaan jo paljon, Niinistö toteaa.
Ukrainan vastarinta yllätti
Niinistö päätti kutsua tp-utvan koolle 22. helmikuuta, ja pari päivää myöhemmin aamuyöllä puhelinsoitto kertoi sodan alkaneen. Samana päivänä presidentti kiirehti tp-utvan koolle aamuyhdeksältä.
Ukrainan kyky ja tahto vastata hyökkäykseen yllättivät, ja sunnuntaina 28. helmikuuta tp-utva kokoontui jälleen, tällä kertaa päättämään sotilaallisen avun antamisesta ensimmäistä kertaa Suomesta sotaa käyvään maahan.
– Se oli siinä mielessä merkittävä päivä, että vaikka silloin ei niin kauheasti niitä aseita annettu, niin annettiin kuitenkin, koska oli kai näkemyksiä myös pelkän pehmeän paketin tekemisestä, Niinistö muistelee.
Sodan "valtava musta pilvi"
Sotatilanteen arvioinnissa Niinistö korostaa olevansa asiantuntijoiden varassa. Hänen mukaansa näyttää siltä, että Venäjä on ottanut jossain määrin uudelleen aloitteen yrittämällä jälleen hyökätä.
Sodan lopputulosta Niinistö ei halua ennustaa muuten kuin toteamalla, että ainoa ja toivottava lopputulos on oikeudenmukainen rauha, jonka Ukraina voi hyväksyä.
– Puhun rauhasta ymmärtäen sen, että tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä rauhaan. Kuitenkin uskallan sanoa sanan rauha, koska joka ainoa päivä kymmeniä, satoja tai pahimmassa tapauksessa tuhansia ihmisiä kuolee ja lukemattomat jäävät kärsimään, joko haavoittuneita tai omaisensa menettäneinä. Se on valtava musta pilvi, Niinistö sanoo.
Samalla hän varoittaa, ettei pelkkä rauhansopimus Ukrainan ja Venäjän välillä riitä poistamaan vakuuttavasti sitä syvää juopaa, joka osapuolien välille on muodostunut.
– Tunnelma jää ja paineet jäävät, jommallekummalle tai molemmille, Niinistö sanoo.
Uudenvuodenpuheessaan Niinistö puhui kahden maailmankuvan välisestä taistelusta. Hän on jatkanut ajatusta pohdinnalla, että vaikka me lännessä pidämme arvojamme ylivertaisina, niin ehkä niitä ei sittenkään maailmalla hyväksytä, kuten olemme olettaneet.
– Jos näin on, miten me suhtaudumme näihin autoritaarisiin maihin, Niinistö kysyy.
Hänen mukaansa maailman jakautuminen kahteen leiriin ei ole koskaan ollut hyvä asia. Miten tämän asian suhteen käy, se riippuu Niinistön mukaan paljon siitä, millaisiksi Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet jatkossa kehittyvät.
Niinistön toinen ja viimeinen virkakausi päättyy vuoden kuluttua. Hän uumoilee myös seuraajansa joutuvan uhraamaan paljon huomiotaan Ukrainalle.
– Toivottavasti se olisi jälleenrakennusta, Niinistö lisää.