Presidentti Niinistö käytti pitkästä aikaa armahdusoikeuttaan: Armahti hätävarjeluna miestään selkään puukottaneen naisen vankilasta

Tapauksessa oli kyse Jyväskylässä tapahtuneesta perheväkivaltatilanteesta, joka oli saanut alkunsa siitä, että perheeseen oli hankittu kani ilman miehen lupaa.

Mies oli pahoinpidellyt tekoaikaan 9-10 -vuotiaita lapsia ja puolisoaan. Lapsia oli läpsäisty kasvoihin ja toista myös potkaistu. 

Vaimoaan mies oli repinyt hiuksista ja lyönyt kasvoihin sekä potkinut maassa makaavaa naista. Nainen oli menettänyt tajuntansa hetkeksi. Mies oli uhannut tappaa vaimonsa. 

Perheen kolmas lapsi oli kaksivuotias ja veitsi oli ollut miehen kädessä samaan aikaan kun pikkulapsi oli sylissä.

Pahoinpitelyjen jälkeen nainen löi miestä pitkäteräisellä keittiöveitsellä kahdesti selkään. Tapahtumasarja naisen kotiinpaluusta veitseniskuihin ja poliisin tuloon kesti noin 16-17 minuuttia.

Teko tapahtui joulukuussa 2017. Perheen äiti oli saapunut Suomeen Iranista 2001 ja isä 2006. 

Ei hätävarjelua

Käräjäoikeus langetti naiselle tapon yrityksestä kolmen vuoden vankeustuomion. Vaasan hovioikeuskaan ei pitänyt tekoa hätävarjeluna ja piti tuomion voimassa.

Myös mies tuomittiin jutussa, mutta vain nainen sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. Hän vetosi hätävarjeluun.

Osapuolten kertomukset olivat ristiriitaiset. Nainen muun muassa kertoi miehen puukottaneen itseään selkään vahingossa. Korkeimman oikeuden mukaan ei ollut uskottavaa, että mies puukottaisi käsirysyssä itseään lapaluun alle niin voimakkaasti, että terä ulottuisi keuhkoon asti.

Tapahtumien kulku jäi jossain määrin epäselväksi. Veitsi oli ollut välillä miehen kädessä ja välillä naisen.

KKO totesi viime marraskuussa antamassaan päätöksessä, että perheväkivalta oli alkanut 2008 ja nainen lapsineen oli ollut aiemmin turvakodissa kahdesti. Aiemmista vammoista oli todisteita ja mies oli 2009 saanut ehdollisen vankeusrangaistuksen puolisonsa pahoinpitelystä. KKO totesi miehen kohdelleen vaimoaan halveksuvasti sukupuolen takia.

KKO päätyi siihen, että miehen tappouhkauksesta kului puukotukseen muutama minuutti. Juuri sillä hetkellä mies ei uhannut naisen tai lasten henkeä.

Hätävarjelun liioittelua

Korkein oikeus totesi lopulta äänestyspäätöksellä, että kyse oli hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä. Oikeuden mukaan kahta kertaa ei olisi tarvinnut lyödä. Puolustautuminen oli ylimitoitettua. Puolustautumistavat olivat kuitenkin sekavat ja vähäiset.

KKO päätti lieventää rangaistusta 2 vuoteen 3 kuukauteen. Tuomio oli ehdoton, kuten aina kaikki kahden vuoden rajan ylittävät ovat.

Vähemmistöön jäi kanta, jossa nainen olisi tuomittu hätävarjeluna tehdystä surman yrityksestä lievempään, ehdolliseen rangaistukseen. Yksi oikeusneuvos päätyi siihen, ettei kyse ollut hätävarjelusta.

KKO:n päätöksen jälkeen naisella olisi ollut vankeustuomio edessään. Nyt presidentti Niinistö muutti naisen saaman ehdottoman vankeustuomion ehdolliseksi. Presidentti ei perustele armahduspäätöksiään.