Presidentti Niinistö ei tiennyt valtion lähestyneen Turun telakkaa sota-alusten rakentamisesta

Presidentti Sauli Niinistö pitää puheen 242. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 8:50
Presidentti Sauli Niinistö piti puheen 242. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa

STT kertoi sunnuntaina, että puolustushallinnon edustajat ovat keväällä tiedustelleet Turun telakkaa pyörittävältä Meyer Turku Oy:ltä, olisiko sillä tarvittaessa valmiutta osallistua uusien sota-alusten rakentamiseen.

Samoihin aikoihin sota-alusten rakentamisesta vastanneen Rauman telakan eli Rauma Marine Constructionin (RMC) yllä leijui konkurssiuhka.

Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen vahvisti STT:lle keväiset keskustelut. Turun telakalla ei kuitenkaan tuolloin ollut valmiutta osallistua hankkeeseen.

– Havaitsin uutisen. En ollut tietoinen, että tällaisia yhteydenpitoja on ollut. Vuosien mittaan on kyllä siitä ollut puhetta, ettei prosessi ole kovin yksinkertainen, presidentti Sauli Niinistö vastasi maanantaina STT:n kysymykseen maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen taustoitti puolestaan sitä, mihin Puolustusvoimat joutuu varautumaan noin puolentoista vuoden viivästyksen vuoksi.

Kivisen mukaan Puolustusvoimat joutuu nyt tekemään suunnitelmaa sen varalle, miten käytöstä poistuvien alusten elinkaarta voidaan pidentää.

– Se on nyt, mihin me Puolustusvoimissa keskitytään. Ja sitten ministeriön johdolla käydään keskustelua, millä tavalla tehdään mahdollisesti muutoksia tähän nykyiseen järjestelyyn. Mutta kyllä ne (alukset) jonain päivänä sieltä valmistuu. Kuinka pitkä viive tässä tulee, sitä ei voi varmuudella kukaan tässä sanoa, Kivinen sanoi.

Alusten rakentamista Suomessa on perusteltu huoltovarmuudella. Kiviseltä kysyttiin maanpuolustuskurssin avajaisten jälkeen, rakennetaanko alukset siksi Suomessa, koska hallitus käski niin?

– En ota siihen poliittiseen tasoon kantaa ollenkaan, mutta onhan meille siitä etua, jos ne Suomessa tehdään. Koska sitten huoltovarmuus ja kyky ylläpitää aluskalustoa omin kansallisin resurssein on olemassa. Mutta tällaisissa suorahankinnoissa, joissa ei ole kilpailutusta, saattaa sitten tulla muita haasteita, joita tässä on sitten nähty matkan varrella.

Rakettikasettien osto Yhdysvalloista liittyy puolustuskyvyn parantamiseen

Viime viikolla Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi hyväksyneensä mahdollisen arviolta 535 miljoonan dollarin suuruisen asekaupan Suomeen. Asiasta tiedotti Yhdysvaltain asekaupoista ulkomaille vastaava DSCA-virasto.

Tiedotteen mukaan Suomi on tarjoutunut ostamaan yhteensä 400 raskaan raketinheitinjärjestelmän rakettikasettia.

Kasettien ammukset ovat aluevaikutteisia GMLRS AW- sekä pistemaaliin vaikuttavia GMLRS Unitary -raketteja, joita laukaistaan Puolustusvoimien M270-raketinheittimillä.

– Puolustusvoimat teki viime keväällä hallitukselle esityksen sekä tämän vuoden lisäbudjettiin liittyen että seuraavalle kehyskaudelle puolustuskyvyn parantamiseen. Tähän pakettiin liittyi näitä ampumatarvikkeita ja nyt se prosessi etenee. Siitä tässä on kysymys, Kivinen kertoi.

– Kun verrataan eurooppalaisesti, niin meidän ampumatarvike- ja varaosavarannot ovat olleet eurooppalaisesti ihan kohtuulliset. Mutta meilläkin on parannettavaa. Käynnissä oleva Ukrainan sota osoittaa, että kriisit eivät välttämättä ole lyhyitä. Ja nyt meidän ampumatarvikevarastoja ja niiden määriä kasvatetaan pysyvästi.

Lue myös:

    Uusimmat