Venäjän vielä valmistellessa hyökkäyssotaansa Ukrainaan, kertoivat liki kaikki asiantuntijat, että jos sota syttyy, niin Ukrainalla ei juuri ole mahdollisuuksia.
Toisin on kuitenkin käynyt ja Venäjä on joutunut luopumaan Kiovan valtaushaaveistaan. Tällä hetkellä se uudelleenryhmittään asevoimiaan Itä-Ukrainaan.
Yksi Ukrainan armeijan valteista on ollut tehokas lennokkien käyttö. Niillä on kerätty tiedustelutietoa ja kiusattu tuhoisin seurauksin sekä huoltoa että panssarikalustoa.
Viime viikolla Suomen Puolustusvoimat sai hallitukselta reippaasti lisärahoitusta.
Samalla puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi, että Ukrainan sodasta on jo otettu oppia. Hänen mukaansa sota on osoittanut, että puolustustarvikkeiden, ammusvarastojen ja maanpuolustustahdon on oltava kunnossa.
Tuolloin kerrottiin, että materiaalirahat käytetään muun muassa "panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan".
Nyt Puolustusvoimat kartoittaa valmistajia uuden lennokkijärjestelmän toimittamisesta Suomelle ensi vuonna.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut lennokkijärjestelmästä osallistumishakemusilmoituksen, johon odotetaan vastauksia 9. toukokuuta mennessä, tiedottaa Maavoimat.
1 000–2 000 lennokkia
Tavoitteena on hankkia 1 000–2 000 suorituskykyistä lennokkia, joilla voidaan operoida ympäri vuoden ja parantaa merkittävästi joukkojen välitöntä tiedonhankintakykyä olosuhteista riippumatta.
Lennokkijärjestelmää on tarkoitus käyttää eri puolustushaarojen joukkojen ja aselajien tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtäviin koko maassa. Valinta on tarkoitus tehdä kesään 2023 mennessä ja koulutus aloittaa jo samana vuonna. Hankinnan kokonaisarvo on noin 14 miljoonaa euroa.
Everstiluutnantti Riku Rantakari Maavoimien esikunnasta kertoo, että hankittavat lennokit ovat mittaluokkaa pienempiä kuin Puolustusvoimilla jo käytössä olevat Orbiter-lennokit.
– Hankittava uusi järjestelmä on sellainen ryhmä-, joukkue- tai komppaniatason laite, jolla pyritään näkemään seuraavan mutkan tai kumpareen taakse muutama kilometrin eteenpäin, että saadaan kuva siltä alueelta, millä toimitaan, Rantakari kuvaa.
Hänen mukaansa kyse on siis dronetyyppisestä laitteesta, jollaiset ovat tuttuja tiedotusvälineiden ja myös siviileiden käytössä. Puolustusvoimat ei voi kuitenkaan lähteä hankkimaan kaupan hyllyltä aivan samanlaisia tuotteita, muun muassa tietoturvasyistä.
– Niiden suojaustaso ei riitä, eikä välttämättä tiedetä, mitä tietoa ne välittävät eteenpäin. Informaatio- ja kyberympäristö on keskeinen asia, mistä pitää pitää huolta, Rantakari kertoo.
Aseistetut lennokit asia erikseen
Suomessa myös olosuhteet asettavat lennokkien käytölle omat haasteensa. Meillä on esimerkiksi paljon enemmän havupuita kuin etelässä.
– Havupuut tarjoavat ilmasta päin suojaa ympäri vuoden, eli meillä on peitteisempi maasto, Rantakari sanoo.
Talvinen pimeys ei sen sijaan estä lennokkien katsetta, muut olosuhteet mahdollisesti kyllä.
– Jos on kovin sateista tai jäätävä keli, silloin optisten sensoreiden suorituskyky helposti laskee, Rantakari taustoittaa.
Oma suomalainen vaatimus on myös se, että uuden lennokkijärjestelmän pitää olla helposti koulutettavissa asevelvollisille.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoi viime viikolla puolustusmäärärahojen lisäystä käsitelleessä lehdistötilaisuudessa, että lisärahalla muun muassa joudutetaan lennokkien hankintaa ja käyttöönottoa. Hänen mukaansa selvityksessä on myös "hyötykuormalla" eli omilla aseilla varustetut laitteet.
Aseistettujen lennokkien tekemistä iskuista on saatu viime aikoina paljon näyttöä niin Ukrainasta kuin aiemmin Armenian ja Azerbaidzhanin välisestä sodasta. Erityisen paljon on ollut esillä turkkilaisvalmisteinen Bayraktar-lennokki.
Rantakarin mukaan aseistettujen lennokkien mahdollinen hankinta on Puolustusvoimissa eri prosessinsa. Nyt julkaistussa hankintaprosessissa lennokkien "hyötykuorma" ovat niiden sensorit, hän kertoo.
Lue myös: Sotilasasiantuntija: Venäjän Ukrainassa toteuttama strategia oli suomalaisille tuttu uhkamalli jo 90-luvulta
1:04