Presidentit Niinistö ja Putin tapaavat tänään Pietarissa – "Panokset kasvavat arktisella alueella"

Niinistö pitää puheenvuoron foorumin pääistunnossa, jossa myös Putinin, Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin, Norjan pääministeri Erna Solbergin ja Islannin presidentti Gudni Johannessonin on määrä puhua.

Arktisen alueen ympärille kietoutuu Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan kolmen kategorian asioita. Nämä ovat ympäristöasiat, kauppa- ja luonnonvarat ja sotilaallinen näkökulma jännitteineen. Pohjoismaissa on viime kuukausina puhuttanut Venäjän väitetty gps-häirintä.

–  (Ympäristöasioihin liittyy) yhteistyöllinen ajatus arktisesta, jossa halutaan säilyttää arktinen alue turmeltumattomana ja valtapolitiikasta vapaana. Ympäristöasioilla on tällainen yhteistyöllinen merkitys, johon liittyy myös kysymys mustasta hiilestä. Halutaan edetä ympäristöasioissa, jotka halutaan pitää ei-poliittisina kysymyksinä. Yhteistyörakenteet halutaan osaltaan tätä kautta säilyttää ja osoittaa yhteistyökykyä.

Venäjällä on kovat odotukset arktisesta alueesta

Venäjällä on Aaltolan mukaan kovat odotukset arktisista öljy- ja kaasuvaroista ja Koillisväylän hyödyntämisestä muun muassa globaalissa kaupassa ja tietoliikenneyhteyksissä. Arktisen kaupallinen näkökulma on kuitenkin osittain ristiriidassa ympäristökysymysten kanssa.

–  Kolmantena isona teemana on sotilaallinen geopoliittinen jännitteisyys. Arktista aluetta varustellaan kovalla vauhdilla. Siellä nähdään samoja elementtejä, mitä kylmän sodan aikana nähtiin. Se on pelotteen, puolustuksen ja erilaisten skenaarioiden tyyssija. Tämä on hyvin suuressa ristiriidassa sen kanssa, että arktinen olisi tällainen romanttinen yhteistyön areena.

Aaltolan mukaan huolet koskevat sitä, mikä näistä kolmesta on alueen keskeinen veturi tulevaisuudessa.

–  Panokset kasvavat arktisella alueella, Aaltola sanoo.

Suomeen kaavailtu huippukokous kuivui kasaan

Viidettä kertaa järjestettävän foorumin tavoitteena on edistää yhteistyötä ja kestävää kehitystä arktisella alueella. Foorumin aiheet ovat Suomelle ajankohtaisia myös Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vuoksi. Suomen puheenjohtajakausi päättyy toukokuussa.

Aiemmin tavoitteena oli myös Suomessa Rovaniemellä järjestettävä suurvaltajohtajien kokoontuminen. Huippukokouksen järjestäminen näyttää kuitenkin jääneen haaveeksi kansainvälisten jännitteiden takia.

Presidentti Niinistö kommentoi asiaa Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa. Hänen mukaansa oli koko ajan selvää, että kokouksen järjestäminen riippuu kahdenvälisistä suurvaltasuhteista.

– Emme me niin sinisilmäisiä ole olleet, että ajattelemme, että arktisen alueen ympäristön pelastaminen pelkästään houkuttelisi huippukokoukseen, hän sanoi tuolloin.

Suomi järjestää osana Pietarin kansainvälistä arktista foorumia paneelikeskustelun mustan hiilen päästöjen vähentämisestä. Suomi ja Niinistö ovat pitäneet niin sanottuja nokipäästöjä esillä jo pitkään. Esillä on Suomen osaaminen niin lämpövoimaloiden modernisoinnissa kuin puhtaamman meriliikenteenkin kehittämisessä. Ongelman ytimessä on se, että muun muassa kaasukenttien ylijäämäkaasun polttamisesta syntyvä valkoisille lumipinnoille laskeutuva noki vähentää auringon säteilyn takaisinheijastumista, mikä kiihdyttää arktisen alueen lämpenemistä.