Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää suurena saavutuksena sitä, että Arktinen neuvosto kykeni jälleen sopimaan yhteisestä loppujulistuksesta.
Neuvoston kahdeksan jäsenmaan ulkoministerit allekirjoittavat Reykjavikin julistuksen kokouksensa päätteeksi Islannissa tänään.
– Suomi on hyvin tyytyväinen loppuasiakirjan sisältöön, joka on vahva kannanotto arktisen alueen merkityksestä ilmastonmuutoksessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Pekka Haavisto kuvaili toimittajille kokouksen jälkeen.
Haaviston mukaan on oleellista, että Yhdysvallat on palannut takaisin yhteisten ilmastopäämäärien tueksi. Hän kehui ulkoministeri Antony Blinkenin pitäneen Islannissa useita erinomaisia puheenvuoroja ilmastokysymyksestä.
Edellisessä, vuoden 2019 ulkoministerikokouksessa Rovaniemellä, yhteinen loppujulistus jäi poikkeuksellisesti hyväksymättä Yhdysvaltain muista poikkeavan ilmastonmuutoslinjan takia.
Huolta kannetaan myös arktisen alueen ihmisistä
Reykjavikissa Arktisen neuvoston työn suuntaviivoja hahmoteltiin myös kahden vuoden välein pidettäviä kokouksia pidemmälle tulevaisuuteen, kun ministerit hyväksyivät neuvostolle ensi kertaa strategisen ohjelman seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.
Haaviston mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja muutoksen seuraukset nousevat myös siinä tärkeimmiksi asioiksi.
– Eli huoli ympäristön tilasta ja samalla huoli arktisella alueella asuvien ihmisten tilanteesta, niin alkuperäiskansojen kuin muidenkin. Kestävän kehityksen sosiaaliset kysymykset nousevat aika vahvasti ekologisten kysymysten rinnalle, Haavisto kuvaili.
Lue myös: Yhdysvallat palasi tosiasioihin ilmaston lämpenemisessä – mutta palaako aika loppuun arktisella alueella?
Haavisto nostalgisena – mukana ministerinä myös 1996
Arktinen neuvosto perustettiin 25 vuotta sitten Kanadassa. Haavisto kuvaili tunnelmiaan nostalgisiksi, sillä hän oli mukana myös perustavassa kokouksessa vuonna 1996 Ottawassa, tuolloin ympäristö- ja kehitysministerinä.
Haavistolla oli tänään Reykjavikissa myös lyhyt kahdenvälinen tapaaminen Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.
Suomi tukee Haaviston mukaan Venäjän juuri alkanutta kaksivuotista puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa ja on valmis yhteistyöhön, varsinkin kun Suomi itse aloittaa ensi syksynä kautensa toisen yhteistyöelimen eli Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana.
Haavisto kertoi käyneensä Lavrovin kanssa läpi myös ajankohtaisia poliittisia kiistakysymyksiä EU:n ja Venäjän välillä, kuten Venäjän laatimaa vihamielisten maiden listaa sekä vangitun oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin tilannetta.
Milloin Suomen ja Venäjän välinen liikenne normalisoituu?
Suomen ja Venäjän keskinäisen rajan osalta ministerit toivoivat koronatilanteen helpottavan siten, että liikenne rajalla voitaisiin pikkuhiljaa normalisoida.
– Meidän tiedossamme on, että silloin tulee tietysti hyvin suuri määrä Schengen-viisumien hakijoita Suomen konsulaatteihin Venäjällä. Tähän täytyy varustautua, Haavisto totesi.