Portugali lopetti huumeiden käyttäjien rankaisemisen 2001 – paikallisen KRP:n edustajan mukaan yksikään poliisi ei palaisi entiseen

Polícia Judiciária vastaa karkeasti Suomen keskusrikospoliisia. Vaz toimii huumekaupan ja -salakuljetuksen vastaisessa yksikössä, joka kerää yhteen huumekauppaa koskevat tiedot.

Vaz kertoo, että poliisi oli hyvin skeptinen uudistusta kohtaan sen tullessa voimaan.

– Pelkäsimme että Portugalista tulee huumeturismin kohde ja huumeiden käyttömäärät kasvaisivat, Vaz kertoo.

Huumeiden käytön rangaistavuus nousi Suomessa jälleen puheenaiheeksi, kun MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit totesi, että huumeiden käytön rangaistavuudesta voisi luopua.

Yhtenä syynä kantaansa Rakshit kertoo ulkomailla nähdyt tulokset. Eräs tunnetuimmista esimerkeistä on Portugali, joka luopui huumeiden käyttäjien käsittelystä rikosoikeudellisena kysymyksenä. Aiemmin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat ottaneet kantaa käyttörangaistuksista luopumisen puolesta.

Tullin valvontajohtajaa Sami Rakshitia haastateltiin aiheesta Rikospaikkaohjelmassa. Juttu jatkuu videon jälkeen.

”Ei ole poliisia, joka ei pitäisi nykymallia parempana”

Viranomaiset pelot uudistuksen seurauksista eivät kuitenkaan toteutuneet, ja huumeista aiheutuvat ongelmat vähenivät.

– Nyt olen sitä mieltä, ettei ole poliisia, joka ei ajattele, että on parempi kohdata huumeiden käyttö ja käyttäjä terveyskysymyksenä oikeudellisen ongelman sijaan, Vaz väittää.

Hänen mukaansa uudistus auttaa viranomaisia keskittymään huumeiden salakuljetuksen vastaiseen toimintaan. Oma hyötynsä on siitä, että nyt ratsioissa tavatut käyttäjät ovat poliisin kuulusteluissa rikoksen todistajia, eivät siitä epäiltyjä.

– Poliisi hyötyy, koska nyt [käyttäjien] tulee puhua totta, Vaz kuvailee itsekriminointisuojaksi kutsutun oikeuskäytännön toimintaa. Sama oikeuskäytäntö on voimassa myös Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Pekka Hakkarainen keskusteli huumepolitiikasta kokoomuksen poliisikansanedustaja Kari Tolvasen kanssa. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kovat rangaistukset salakuljetuksesta

Portugali on tärkeä sisääntuloväylä Eurooppaan saapuville huumeille. Vazin mukaan tämän syynä on maan sijainti ja historialliset kytkökset kokaiinia tuottavaan Latinalaiseen Amerikkaan ja hasista tuovaan Länsi-Afrikkaan. Aineista valtaosa jatkaa matkaansa Portugalista muualle Eurooppaan.

Vaikka maassa huumeiden käyttöön suhtaudutaan sosiaalisena ja terveydellisenä ongelmana, on huumekauppa hyvin vakava rikos. Huumeiden salakuljetuksesta voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion, ja sen tekeminen osana rikollisjärjestöä voi johtaa jopa 25 vuoden tuomioon. Pienen määrän hallussapito käsitellään kuitenkin käyttörikoksena.

Huumesota on jo hävitty, toteaa MTV Uutisten rikostoimitusen päällikkö Jarkko Sipilä.

Rangaistukset poistettiin huumeongelman ratkaisemiseksi

Portugalissa huumeiden käyttörangaistuksista luovuttiin vuonna 2001. Huumepoliittista strategiaa luonut kansallinen huumekoordinaattori João Goulão kertoo, että maa kärsi runsaista huumekuolemista, HIV:n leviämisestä ja rikollisuudesta. Sen johdosta maassa luotiin uusi strategia, jossa huumeiden käyttäjää päätettiin kohdella sairaana henkilönä rikollisen sijaan.

Maassa huumeiden hallussapito ja käyttö on kielletty, mutta sitä ei käsitellä rikosoikeudellisena kysymyksenä. Sen sijaan kyseessä katsotaan olevan hallinnollinen kysymys, jonka perusteella aineet takavarikoidaan ja huumeita käyttänyt viedään niin kutsutun seuraamuslautakunnan puheille.

Lautakunnassa selvitetään henkilön elämäntilannetta esimerkiksi sen osalta, tarvitseeko hän hoitoa tai muita sosiaalipalveluita. Henkilölle voidaan määrätä esimerkiksi varoitus tai hallinnollinen sakko, tai ohjata hoitoon tai yhdyskuntapalveluun. Minkäänlaisia rikosrekisterimerkintöjä ei näistä sanktioistakaan kuitenkaan tule.

Juttu perustuu Artur Vaz ja João Goulãon esityksiin vuoden 2017 kesäkuussa järjestetyssä Päihdetiedotusseminaarissa.