Porttiteoria pitää paikkansa salaliittouskon kohdalla, näyttää uutuuskirja – "Kaninkoloon putoaminen on ihan todellinen ilmiö"

8:32
Salaliittoteoriat ovat poliittinen työkalu.

Salaliittoteoriat ovat viime vuosina vallanneet parrasvalot politiikassa ja kansainvälisessä keskustelussa muun muassa Qanon-liikkeen, Yhdysvaltain republikaanien viljelemien vaalivilppiväitteiden ja koronarokotteisiin liittyvän misinformaation muodossa. Tuoreimpana esimerkkinä huomiota herätti supersuositun Joe Roganin podcastissa levitetty, perättömänä pidetty koronasisältö, jonka vuoksi artisti Neil Young veti tuotantonsa kyseistä podcastia levittävän Spotifyn alustalta.

Salaliittoajattelun suosiota Yhdysvalloissa ja muualla on vaikea selittää millään yhdellä tekijällä, sillä valtavirrasta poikkeavien maailmanselitysten pariin ajautuu "hirveän kirjavaa sakkia", kertoo toimittaja Markus Tiittula. Hän luotaa salaliittoteorioiden suosiota ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä viikolla julkaistussa uutuuskirjassaan Taistelu totuudesta (Johnny Kniga). 

Salaliittoteorioihin uskomisen todennäköisyyttä ei tutkimuksissa ole pystytty kovin hyvin yhdistämään esimerkiksi koulutustasoon tai puoluepoliittisiin kantoihin. Yhden tutkimuksissakin todetun yhdistävän tekijän Tiittula kuitenkin havaitsi myös kirjaa tehdessään: jos ihminen uskoo yhteen salaliittoteoriaan, hän uskoo lähes aina useampaan.

– Vahvin indikaattori oli se, että salaliittoteoriaan uskoo ihminen, joka uskoo jo ennestään johonkin toiseen salaliittoteoriaan. Se kaninkoloon putoaminen on ihan todellinen ilmiö. Jos uskot yhden jutun ja voit vakuuttua siitä, se helposti johtaa siihen, että pitää kyseenalaistaa asiantuntijatieto, tieteellinen tieto ja median välittämä tieto, kertoo Tiittula.

Kun tälle polulle on kerran lähtenyt, alkavat kaikki perinteisesti luotettavina nähdyt tiedonlähteet näyttäytyä salaliittoteoreetikon silmin katsottuna valossa, joka aiheuttaa syvää epäluuloa ja kiukkua, Tiittula kertoo. Huumeiden porttiteorian tapaan tästä on vain pieni askel useiden muidenkin valtavirran ulkopuolisten teorioiden uskomiseen.

– Ei kukaan näistä kirjaa varten haastatelluista sanonut, että he uskovat vain tämän yhden eivätkä mitään muuta, vaan kyllä kaikilla tuntui olevan kertomus, että luin esimerkiksi 9/11:stä ja havahduin, että meille valehdellaan kaikesta, Tiittula kertoo.

Paljon yhteistä uskontojen kanssa

Kirjassa ääneen pääsevät sekä salaliittoteorioiden kannattajat sekä ilmiötä kriittisesti tarkastelevat tutkijat, jotka asettavat piireissä leviävät uskomukset niiden yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin. Tiittula on haastatellut kirjaansa muun muassa vuoden 2001 New Yorkin WTC-torneihin tehtyjen 9/11-iskujen vaihtoehtoselityksiä tarjoavaa arkkitehti Richard Gagea sekä litteän maan teorian levittäjänä tunnettua Mark Sargentia.

Suomalaisista salaliittoteorioiden levittäjistä ääneen pääsevät bloginpitäjänä tunnettu Teemu Vehkala sekä saarnamies Petri Paavola. Saarnamiesten ja muiden uskovaisten edustus salaliittopiireissä on monille ilmiötä tutkineille ymmärrettävää, sillä salaliittoteoriat kumpuavat osin samoista lähteistä ihmisen psykologiassa kuin uskonnollinen ajattelukin.

– Suurin osa maailman uskonnoista on syntynyt siitä, että ihminen haluaa kiistää oman kuolevaisuutensa, eli kiistetään jokin asia, jonka ei haluta olevan totta. Aika moni salaliittoteoria perustuu samalle kivijalalle, on jokin asia joka halutaan kiistää tai jolle halutaan toinen syyllinen, Tiittula sanoo.

Kirjassaan Tiittula kertoo, että uskonto ja salaliittoteoriat tuntuvat vastaavan jollain tasolla samaan ihmisluonnolle tyypilliseen tarpeeseen nähdä salainen tai jopa yliluonnollinen voima maailman tapahtumien takana.

Yhdysvaltalaisteoriat leviävät Suomeenkin

Kuten melkeinpä kaikessa nykykulttuurissa, myös salaliittoteorioissa Yhdysvallat on supervalta, josta ajatukset virtaavat internetin kautta ulkomaille aina Suomeen asti. Yhdysvaltalaisten ja suomalaisten salaliittouskovaisten ajattelumaailmat ovat Tiittulan mukaan lähellä toisiaan.

– Teoriat tuntuu olevan aika lailla tuontitavaraa. Minusta on sangen kummallista, että Qanon upposi niin hyvin suomalaiseen salaliittoskeneen, kun sen väittämät ovat niin kulttuurisidonnaisia ja Amerikka-keskeisiä, Tiittula sanoo.

Näkyvin ero suomalaisten ja yhdysvaltalaisten salaliittoteoreetikoiden välillä oli Tiittulan mukaan se, että yhdysvaltalaisia on helpompi saada puhumaan julkisesti uskomuksistaan haastattelussa.

Qanon oli alun perin verkon 4chan-keskustelupalstalta leviämään lähtenyt valtavan mittaluokan salaliittoteoria, jonka alati kasvavaan vyyhtiin mahtui laaja kirjo perättömiä väitteitä lapsia surmaavista demokraattipoliitikoista ja näitä vastaan salaista sotaa käyvästä presidentti Trumpista.

Qanonin näkyvin kannatus hiipui Trumpin hävittyä presidentinvaalit vuonna 2020. Tilalle tuli suurempaa valtavirran suosiota republikaanien parissa kerännyt uskomus varastetuista vaaleista. Vaikka mitään todisteita vaalivilpistä ei ole, uskomus pitää tiukasti otteessaan merkittävää osaa republikaanipuolueen kannattajakunnasta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja