”Ensimmäinen irtisanominen tuli aika alussa, kun asentajaa ei kiinnostanut tulla töihin ja tehdä annettuja töitä. Se oli ehkä se kaikkein vaikein irtisanominen itselleni.”
Näin aloittaa keskustelun sähköalan yritystä 13 vuotta pyörittänyt Ville. Ville kertoo, että on joutunut irtisanomaan reilun 10 vuoden aikana noin 30 henkilöä.
– Asentajia, kirjanpitäjiä, toimistohenkilöitä ja yhtiökumppaneita.
Ville palaa ensimmäiseen irtisanomistilanteeseen, joka vaivasi pitkään hänen mieltään.
– Valmistelin irtisanomista mielessäni varmasti viikon verran iltaisin. Jouduin keräämään todella kauan rohkeutta ja todisteita itselleni, että irtisanominen on ainoa vaihtoehto, sillä olin keskustellut hänen kanssaan asiasta jo aikaisemmin ja pyytänyt ryhdistäytymään.
Irtisanomisen syy oli luvattomat poissaolot.
– Vaikka tiesin olevani oikeassa, mietin, että parantaako asentaja tapansa, jos annan hänelle kolmannen mahdollisuuden.
Ville kiittelee, että sai vaimoltaan tukea vaikeassa tilanteessa.
Irtisanottu pudotti työkalut ja lähti
– Päätin, ettei vaihtoehtoa ole, sillä asiakkaat olivat useaan otteeseen reklamoineet kaverin tavasta tehdä töitä tai jättää tekemättä työnsä.
Ville kertoi alaiselleen irtisanomisesta ja antoi hänelle tiedon asiasta myös kirjallisena.
– Asentaja tiputti työkalut ja häipyi työmaalta samantien, Ville muistelee.
Noin viikon kuluttua lakitoimistosta soitettiin Villelle ja uhattiin kanteella laittoman työsuhteen purkamisen vuoksi.
– Se oli raskas hetki, vaikka tiesin olevani oikeassa ja ratkaisu oli oikea. Jouduin tekemään ison työn todistaakseni, että kyseessä oli laillinen työsuhteen purku. Se oli raskasta kaiken muun lisäksi.
Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen on tavannut työssään myös esimiehiä, jotka ovat joutuneet irtisanomaan väkeä.
– Irtisanomisiin liittyy pomojen kannalta montakin stressaavaa asiaa: miten irtisanotut pärjäävät tiedon saatuaan, lähtevätkö jatkon kannalta avainhenkilöt, miten organisaatio alkaa toimia yt-prosessin jälkeen, Sallinen summaa.
"Pitää keskustella niin, ettei varmasti loukkaa"
Rahoitusalalla työskentelevä Raija sanoo, että irtisanomisten jakaminen on tietänyt poikkeuksetta aina henkisesti hyvin rankka työpäivää. Hän korostaa, että jokaiseen irtisanomiseen pitää valmistautua hyvin.
– Valmistaudun kertomaan syyt ja taustat siihen, miksi yritys joutuu vähentämään henkilöstöään. Kerron ne uudelleen, vaikka niistä olisi ollut puhetta jo yt-neuvotteluiden alkaessa. Mietin myös perusteet, miksi irtisanon juuri tämän henkilön.
Raija korostaa, että missään vaiheessa ei saisi kuulostaa siltä, että yrittäisi jotenkin selitellä asiaa.
– Syiden ja perustelujen on pysyttävä asiatasolla. Keskustelu tulee pystyä käymään siten, ettei vahingossakaan loukkaa irtisanottavaa henkilökohtaisesti.
On myös tärkeää antaa irtisanottavalle tilaa.
– Että irtisanottavalla on aikaa reagoida asiaan. Olivatpa reaktiot millaisia tahansa. Jos mahdollista, kerron, mistä hän voi tarvittaessa saada taloudellista ja henkistä tukea, Raija jatkaa.
Raija kertoo, että tapaukset eivät ole jääneet häritsevästi vaivaamaan häntä.
– Mietin asiaa ainoastaan törmätessäni heihin sattumalta. Osalle kuuluu hyvää ja heidän kanssa keskustelu sujuu. Osa irtisanotuista ovat katkeria, eivätkä halua olla kanssani tekemisissä.
Raija kiittelee, että häntä on työpaikkansa puolesta perehdytetty hyvin myös irtisanomistilanteisiin.
Miten irtisanotut pärjäävät potkujen jälkeen?
On ymmärrettävää, että pomojen mielipaha, stressi ja ahdistus koetaan toissijaiseksi, etteivät he ole niitä kärsijöitä ja uhreja irtisanomistilanteessa.
Alainen saattaa pitää irtisanojaa täysin tunteettomana ja kylmänä ihmisenä tilanteessa.
– Irtisanomiset ovat yksi keskeinen stressitekijä varsinkin taloudellisesti huonompina aikoina. Siksi on ymmärrettävää, että niin pomot, irtisanotut kuin töihin jääneetkin työntekijät oireilevat niiden yhteydessä.
Sallisen mukaan irtisanomisten stressaavuus korostuu esimerkiksi silloin, kun irtisanominen on johtanut työntekijän hankalaan elämäntilanteeseen tai psyykkiseen oireiluun.
Myös Ville sanoo kantaneensa jälkeenpäin huolta irtisanomistaan henkilöistä.
– Jos irtisanotulla on ollut lapsia tai yhdessä tapauksessa irtisanotun omainen oli kuollut vastikään, yritin tarjota tukea.
Sallinen sanoo, ettei työterveyslaitoksella ole tilastoja siitä, kuinka moni pomo hakee apua esimerkiksi irtisanomistilanteisiin liittyvään stressiin.
– Mutta on hyvän toimintatavan mukaista, että myös esimiehillä on mahdollisuus irtisanomistilanteessa tukeen omalta esimieheltään ja kollegoiltaan sekä työterveyshuollon palveluihin.
– Ja tilannehan saattaa pomon osalta olla vielä niin, että ensin on itse irtisanoja ja seuraavassa vaiheessa mahdollinen irtisanottava, Sallinen jatkaa.
Haluaisin pomoksi, pystynkö antamaan potkuja?
Mutta missä menee raja, kuinka pitkään irtisanomisen jälkeen työnantaja on vastuussa entisestä työntekijästään?
Sallisen mukaan on luonnollista jäädä joksikin aikaa kantamaan huolta irtisanotusta.
– Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että työsuhteen päätyttyä ei työntekijästä konkreettisella tasolla tarvitse kantaa huolta, vaikka tunnetasolla huolen kantaminen saattaakin jatkua huomattavasti pidempään. Esimiehen paineita vähentää se, jos työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto ovat keskeisesti kuvassa mukana ja huolehtivat osaltaan siitä, että työntekijät saavat tarvitsemaansa tukea kuten keskusteluapua ja uudelleen koulutusta.
Irtisanomiset kuuluvat tarpeen tullessa pomon tehtäviin. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon jo esimiesasemaan hakeutuessa. Potkujen antamista voi myös harjoitella ja opetella.
– Varmasti voi "oppia", enkä tarkoita sitä, että ihminen turtuisi tunnetasolla. Tärkeitä asioita oppia ovat esimerkiksi oman rauhallisuuden säilyttäminen kiperissäkin tilanteissa, kunnioittavan tyylin omaksuminen jokaista kohtaan ja sen näkeminen, kuka tarvitsee erityistä tukea. Yleisesti ottaen irtisanomistilanteessa merkityksellisempää on tapa ja tyyli kuin itse sanat.
Raijan ja Villen nimet ovat muutettu.