Korjaamojen täytyy myös investoida uuteen teknologiaan. Kehityskulku on sama kuin autokorjaamoilla.
Kevät on pyöräkorjaamojen kulta-aikaa, sillä entistä harvemmalla pyöränomistajalla on huoltamiseen aikaa, osaamista ja sopivaa paikkaa.
Oman lisänsä korjaamoiden kevätkiireeseen tuovat sähköpyörät, joiden myynti on ollut viime vuodet kovassa nosteessa. Pyöräkannan kasvu näkyy selvästi myös korjaamoiden varauskalentereissa. STT:n tekemän soittokierroksen mukaan sähköpyörien osuus on monessa pyöräkorjaamossa jo 40–50 prosentin luokkaa.
Aiempaa täydemmän työkalenterin lisäksi sähköpyöristä on korjaamoyrittäjille muutakin etua. Huollot painottuvat perinteisen mekaanisen korjaamisen lisäksi diagnostiikkaan ja ovat myös hinnoittelultaan tuottoisampia.
Espoossa, Vantaalla, Joensuussa, Jyväskylässä, Imatralla ja Kuopiossa toimivan Pyörävarikko-ketjun operatiivisen johtajan Eerik Töllin mukaan polkupyörähuolto on selkeä kasvuala, jonka moottorina on pyöräilyn ja etenkin sähköpyörien suosion kasvu.
Lue myös: Sähköpyörä vaatii talvella erityistä huomiota – muista varsinkin nämä vinkit
Lisäksi ajopelit ovat entistä kalliimpia, jolloin niistä halutaan pitää myös parempaa huolta.
– Sähköpyörien osuus on huollon kappalemäärissä jo noin puolet, pyörämyynnissä suunnilleen kolmannes. Yksittäisen toimipisteen liikevaihdosta huollon siivu on varaosineen noin 15–20 prosenttia, Tölli kertoo.
Pyörävarikko-ketjun takana oleva Cycle Group teki viime vuonna 19,7 miljoonan euron liikevaihdon. Tulosta kertyi lähes 1,5 miljoonaa. Tänä keväänä yhtiö laajentaa Turkuun.
Töllin mukaan huolto oli takavuosina lähinnä jälkimarkkinointia ja kunnossapitoa. Tänä päivänä se on olennainen osa palvelupalettia. Edessä on myös autokorjaamoista tuttu kehityssuunta, jossa toimiala ketjuuntuu ja keskittyy. Samalla osa pienistä pajoista kuihtuu pois.
– Jos aikoo pärjätä ja kasvaa, on investoitava uuteen tekniikkaan ja osaamiseen. Lenkkiavainsarjan, kuusiokoloavaimien ja rengasraudan varassa se on vaikeaa.
Palvelusta halutaan maksaa
Pääkaupunkiseudulla liikkuvaa pyörähuoltoa pyörittävän Yeplyn toimitusjohtaja ja perustajaosakas Antti Känsälä on pitkälti samoilla linjoilla.
Sähköpyörien osuus huolloissa on noussut nopeasti yli kolmannekseen. Myös tulevaisuudennäkymät ovat yhteneväiset.
Lue myös: Sähköskuuttien ja -pyörien akut sytyttävät yhä useampia tulipaloja – ilmiö on jo tuttu vahinkotarkastajille
– Monessa pyöräkorjaamossa yrittäjä on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Jatkossa edessä on joko investoiminen tai kuihtuminen, Känsälä toteaa.
Huoltomarkkinan kasvua ruokkii myös kuluttajien yleinen asennemuutos. Perinteisen tee se itse -filosofian sijaan korjaamopalvelusta ja vapaa-ajasta ollaan nyt valmiita maksamaan.
– Varsinkin sähköpyörä on kallis hankinta, ja sen halutaan olevan koko ajan ajokunnossa.
Yeply toimii Suomen lisäksi Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa. Konserni teki viime vuonna noin kolmen miljoonan euron liikevaihdon, ja Känsälän mukaan myös tulos kiipesi plussalle.
Yeplyllä yhtenä kasvupolkuna ovat myös huoltojen ulkoistukset.
Entistä isommat alkuinvestoinnit
Sähköpyörät ovat tuoneet piristystä myös hämeenlinnalaiselle Parolan Pyörähuollolle. Saman katon alta löytyy perinteinen pyöräliike.
– Huoltomarkkina kasvaa myynnin mukana, ja reilu puolet huolloista alkaa olla sähköpyöriä. Samalla myös työnkuva on muuttunut mekaanisesta korjaamisesta vikojen etsintään ja diagnostiikkaan, yrittäjä Antti Munnukka kertoo.
Perinteisen ”luomupyörän” perushuolto maksaa hämeenlinnalaisliikkeessä 200–250 euroa, sähköpyörä satasen enemmän.
– Toki leipänsä voisi tienata huoltamalla vain perinteisiä pyöriä. Tämä on kuitenkin palveluammatti, jossa on huomioitava myös meiltä ajopelin ostava asiakaskunta.
Munnukka itse aloitti pyörien huoltamisen viitisentoista vuotta sitten autotallissa. Nyt hänen yrityksensä työllistää yhden myyjän ja kaksi mekaanikkoa.
– Yrittäjäksi lähtemistä joutuisi kyllä nyt suunnittelemaan ja miettimään tarkemmin. Pelkästään tekniikkaan ja työkaluihin olisi investoitava heti alussa useampi kymppitonni, Munnukka pohtii.
Myös koulutus kiinnostaa
Polkupyörähuoltajaksi voi kouluttautua ajoneuvoalan tutkinnon ohessa tai omaehtoisen opiskelun kautta. Tällä hetkellä koulutusta tarjoavat Tavastia ammattiopisto Hämeenlinnassa sekä Tampereen ammattiopisto Tredu.
Tredun koulutuspäällikkö Ilkka Hakalan mukaan pyörien teknistyminen, sähköistyminen ja toimialan yleinen kasvu on lisännyt selvästi kiinnostusta myös koulutusta kohtaan.
Tänä lukuvuonna 10 opintoviikon peruskursseja järjestetään yhteensä kolme. Opiskelijoita otetaan mukaan kymmenen kerrallaan.
– Uusi tekniikka kiinnostaa aina. Opiskelijoiden joukossa on nuoria, mutta myös alan vaihtajia. Monet työllistyvät suoraan koulutuksen jälkeen, ja osa pohtii myös yrityksen perustamista, Hakala kertoo.
Tredussa huoltokurssin voi sisällyttää osaksi ajoneuvoalan perustutkintoa, mutta siihen voi hakea myös suoraan oppilaitoksen verkkosivujen tai Opintopolun kautta. Koulutus järjestetään yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Lue myös:
Kevyillä sähköajoneuvoilla ja sähköpyörillä liikkuneiden liikenneturmat nousussa
"Vakavia, kivuliaita ja hitaita paranemaan" – liian moni pyöräilijä unohtaa, että vain kypärä suojaa päävammalta
Katso myös: Näin aloitat työmatkapyöräilyn vaivatta
2:27