Poliisipomojen mittavassa virkarikosoikeudenkäynnissä kuullaan tänään loppulausunnot KRP:n hyllytetyltä päälliköltä Robin Lardotilta ja Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikoselta.
Syyttäjän mukaan he jättivät valvomatta Jari Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaa.
Yksikkö tyhjensi lähteet rekisteristä viime vuosikymmenen loppupuolella, eikä lähteitä merkattu rekisteriin vuosiin, mitä syyttäjä pitää laittomana. Valvomattomassa tietolähdetoiminnassa on riski esimerkiksi siihen, että poliisi katsoisi ilmiantajansa rikoksia sormien läpi.
Syyttäjä vaatii Helsingin poliisilaitosta vuosina 2002–2014 johtaneelle Riikoselle enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta ja vähintään ankaraa sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä.
Syyttäjän käsityksen mukaan tieto Helsingin tietolähdetilanteesta levisi syytetyille muun muassa epävirallisissa keskusteluissa. Lisäksi esimerkiksi keskusrikospoliisin vuotta 2010 käsittelevä vuosiraportti sisälsi tietoa ongelmista.
Riikonen: Tieto ei kulkenut
Riikonen on kertonut, ettei tiennyt, että huumepoliisissa olisi toimittu säännösten vastaisesti. Hänen mukaansa isossa laitoksessa eri yksiköillä oli omat tehtävänsä, eikä hän ole voinut kävellä yli laillisuusvalvonnan, jolle epäiltyjen laittomuuksien esille tuominen olisi hänen mukaansa kuulunut.
– Olen luottanut siihen, että komentoketju toimii, hän perusteli aiemmin oikeudessa.
Riikosen mukaan tulkinnanvaraisuudet Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa tulivat hänen tietoonsa vasta oikeusprosessin alettua.
– Ei minulle esittänyt laillisuusvalvonta mitään. Kun olen kuullut ongelmista, niin on ollut aikaa perehtyä, kun olen ollut vastaajana oikeudenkäynnissä.
Lardotkin vetoaa tietämättömyyteen
Syyttäjän mukaan Lardot on ollut ilmiselvässä esimiesasemassa muun muassa kanssasyytettyyn Jukka Riikoseen, minkä vuoksi Lardotilla oli velvollisuus puuttua laiminlyönteihin.
Lardot kertoi aiemmin oikeudessa, että kukaan ei kertonut hänelle Helsingin poliisin ongelmista ennen loppuvuotta 2013. Hän kertoi kuulleensa asiasta vasta suoraan sisäministeriltä.
Lardot oli myös sorvaamassa alkuvuonna 2013 annettua määräystä, jossa muun muassa määriteltiin, että tietolähde on rekisteröitävä, kun poliisi tapaa lähteen toista kertaa. Aiempi vuoden 2008 määräys mahdollisti rekisteröimättömyyden siten, että niin sanottuja satunnaisia tietolähteitä ei tarvinnut rekisteröidä.
Syytettynä on kaikkiaan kahdeksan entistä tai nykyistä virkamiestä. Jutussa on poliisijohdon osalta tiivistetysti kyse siitä, mitä kukakin huumepoliisin toiminnasta tiesi, kenelle valvontavastuu kuuluu ja pitäisikö jonkun tai joidenkuiden joutua siitä rikosvastuuseen.
Syytteessä on joukko entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa, yhteensä kahdeksan virkamiestä. Riikosen ja Lardotin lisäksi syytteessä on Aarnio, kaksi Aarnion alaista, entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio ja sisäministeriön poliisiosastolla ja Poliisihallituksen ylitarkastajana toiminut virkamies.
Puolustus on vedonnut muun muassa siihen, että sääntely on ollut ristiriitaista ja puutteellista. Tämän vuoksi ketään ei voi puolustuksen mukaan asettaa rikosvastuuseen. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä virkavelvollisuuden rikkomiseen.