Korkean poliisijohdon virkarikossyytteiden käsittely alkaa Helsingin käräjillä – MTV seuraa oikeudenkäyntiä

Syyttäjän mukaan Helsingin poliisi on toiminut laittomasti jättäessään rekisteröimättä alamaailman vinkkimiehiään, eli poliisin tietolähteitä vuosina 2008–2013.

Syytetyn penkillä ovat Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion lisäksi hänen alaisiaan ja komentoketjua Aarniosta ylöspäin aina entiseen poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon saakka.

Virkarikossyytteessä jutussa ovat myös Helsingin poliisin virasta pidätetty päällikkö Lasse Aapio, KRP:n virasta pidätetty päällikkö Robin Lardot, Helsingin eläköitynyt poliisikomentaja Jukka Riikonen sekä kaksi Aarnion entistä alaista. Syytetyt kiistävät rikokset.

Esimiesten syytteissä on kyse huumepoliisin valvonnan epäillystä laiminlyönnistä. Syyttäjien mukaan poliisijohto tiesi, että Aarnion johtaman yksikön toimintaan liittyy epäselvyyksiä, mutta jätti siitä huolimatta asian selvittämättä.

Syyttäjä Harri Tiesmaa on kuvannut taivalta pitkäksi ja kiviseksi, koska poliisipomot ovat olleet vaitonaisia kuulusteluissa.

– Kun pitäisi kertoa, kuka näistä asioista tiesi, ovat epäillyt olleet aika hiljaisia kuulusteluissa. He puhuvat paljon passiivissa ja syyttelevät toisiansa. Kukaan ei nosta kättä pystyyn, vaan osoittaa sormella aina toiseen paikkaan, Tiesmaa kertoi elokuussa.

"Luotettava alaisiin"

Ex-poliisiylijohtaja Paateron kirjallisen vastauksen mukaan tietolähdetoimintaan liittyvät yksityiskohdat eivät edes kuulu poliisiylijohtajan pöydälle. Hän vetoaa muun muassa siihen, ettei tiennyt Helsingin huumepoliisin syytteessä väitetyistä laittomuuksista, ja siihen, että hänen on täytynyt voida luottaa alaistensa toimintaan.

Ex-poliisikomentaja Riikosen mukaan säännöt, joita hän on syytteen mukaan rikkonut, eivät ole olleet voimassa. Riikonen myös kiistää syytteen vanhentuneena. Riikosen alaisena tuolloin toimineen Aapion mukaan hänelle ei tullut tietoon seikkoja, joiden perusteella hän olisi voinut päätellä tietolähdetoiminnan järjestämisessä olleen puutteita.

Myös Aarnio vetoaa teon vanhenemiseen ja siihen, että syytteen mukaisena tekoaikana lähteiden rekisteröintivelvoitetta ei ole ollut tai se ei ole ollut yksiselitteinen.

Myös Lardot ja Aarnion alaisina toimineet syytetyt kiistävät syyllisyytensä.

Osa syytetyistä on perustellut lähteiden kirjaamatta jättämistä muun muassa sillä, että lähteiltä ei saatu suostumusta kirjata heidät poliisin rekisteriin. Syyttäjän mukaan näin olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Tiesmaan mukaan säännöt olivat selvät ainakin niin sanottujen vakiintuneiden vinkkimiesten osalta.

– Meidän käsityksemme mukaan siellä on ollut tällaisia pitkäaikaisia vakiintuneita tietolähteitä ja niiden kohdalla nämä tulkintaongelmat ovat kyllä hyvin vähäisiä. Laissa lukee, että voidaan rekisteröidä, asetuksessa lukee, että pitää rekisteröidä ja määräyksessä lukee, että pitää rekisteröidä.

Ylijohdon syyte harvinainen

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kuvaili elokuussa poikkeukselliseksi, että valvontavastuu jutussa on ulotettu ylimpään poliisijohtoon saakka.

– Tämä ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin jokin perustilanne valvontavastuussa.

Yksi keskeisistä kysymyksistä on, onko sääntely ollut ylipäätään niin selvää, että sen perusteella voidaan laittaa joku rikosvastuuseen. Riitaista on myös se, pitäisikö valvontavastuussa nojata lakiin vai hallinnon asetuksiin ja määräyksiin.

Väitettyjen laittomuuksien aikaan laki sanoi, että tietolähteet voidaan rekisteröidä. Esimerkiksi sisäministeriön asetuksen mukaan taas hyväksytyt tietolähteet piti rekisteröidä.

– Syyte perustuu siihen, että virkavelvollisuudet voidaan johtaa muun muassa asetuksista ja määräyksistä. Syytettyjen taholta taas on tuotu esille se, että lain kirjaus on joustavampi. Muun muassa tätä oikeus joutuu pohtimaan, Nuotio sanoo.