Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä kuullaan Helsingin poliisikomentajaa Lasse Aapiota – käräjillä kaikkien syytteet kaatuivat

Syyttäjän mukaan Helsingin poliisissa rikottiin lakia 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, kun tietolähderekisteri ensin putsattiin tyhjäksi, ja sitten tietolähteiltä vastaanotettiin tietoa merkitsemättä lähteiden käyttöä rekisteriin.

Syytteessä ovat huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, kaksi hänen alaistaan sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Syyttäjien mukaan Aapion ja muiden organisaatiossa Aarnion yläpuolella olleiden olisi pitänyt puuttua toimintaan.

Kuten käräjillä, myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet. Aapio katsoo, ettei ole laiminlyönyt hänelle apulaispoliisipäällikkönä kuuluneita virkavelvollisuuksia.

– Tekoaikana ei ole ollut voimassa sellaista säännöstä, joka olisi velvoittanut apulaispoliisipäällikön järjestämään tietolähdetoimintaa tai valvomaan sen järjestämisen tapaa tai lainmukaisuutta, todetaan Aapion kirjallisessa ennakkovastauksessa.

Aapio sanoo johtaneensa ja valvoneensa Aarniota asianmukaisesti. Hänen mukaansa hänen tietoonsa ei tullut, että Aarnion alaisten toiminnassa tietolähteiden suhteen olisi ollut puutteita tai virheitä.

– Helsingin poliisilaitoksessa apulaispäällikön johdettavana on varsin suuri organisaatio. Aarnioon ja tämän alaisuudessa toimineen huumerikosyksikön toiminnan johtamiseen ja valvontaan Lasse Aapio käytti vuosina 2012 ja 2013 huomattavasti aikaa ja voimavarojaan, vastauksessa sanotaan.

Aarnio on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankeuteen siitä, että hän johti huumeorganisaatiota poliisin sisältä 2010-luvun alussa. Tuomio huumetynnyrijutussa on lainvoimainen. Häntä on määrä kuulla tietolähdetoimintaan liittyvästä syytteestä ensi maanantaina.

Lue myös: Syyttäjä: Oikeuden tulkinnan perusteella muut poliisilaitokset ovat rikkoneet lakia ja Helsinki on ainoa, joka toimi oikein

Aarnion mukaan rekisteri tyhjennettiin lähteiden turvaksi

Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka kertovat poliisille tietoa alamaailman tapahtumista. Tietolähteiden rekisteröinti on tärkeää muun muassa valvonnan takia. Valvonnalla voidaan pitää huolta esimerkiksi sitä, etteivät poliisit katso vinkkaajiensa tekemiä rikoksia läpi sormien.

Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana. Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaran.

Syyttäjien mukaan rekisterin tuhoaminen oli laitonta. He katsovat, ettei valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa voi oikeusvaltiossa olla.

Aiemmin tällä viikolla hovissa kuultiin kahta Aarnion alaista, jotka ovat syytteessä asiassa. Syyttäjän mukaan tietolähdetoiminnasta vastannut poliisimies laiminlöi velvollisuutensa päättää tietolähteiden hyväksymisestä vuosina 2009–2013. Kirjallisessa vastauksessaan mies vetoaa siihen, että tietolähteen hyväksymisestä ei ole ollut selviä sääntöjä.

– Selvää lienee, ettei yksittäinen virkamies voi itse ryhtyä luomaan tällaisia kriteerejä, jotka saattavat vaikuttaa rekisteröitävän, rekisteröinnin tehneen virkamiehen ja hänen edustaman viraston vastuihin ja velvollisuuksiin, vastauksessa sanotaan.

Toisen miehistä taas olisi syyttäjän mukaan pitänyt valvoa, että tietolähteet kirjataan rekisteriin vuosina 2008–2013. Hän kiistää, että tietolähdetoiminnan valvomien olisi ollut hänen virkavastuullaan.

Lue myös: "Prosessi on ollut pitkä ja raskas" – virkarikossyytteistä vapautetut Helsingin poliisipäällikkö Aapio ja KRP:n päällikkö Lardot palaavat tehtäviinsä

Käräjillä kaikki syytteet nurin: Ei laillista tapaa rekisteröidä

Käräjillä kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet.

Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.

– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.