Tilastot paljastavat, että viimeisten viiden vuoden aikana pyöräilyonnettomuuksissa menehtyneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Pyöräilijöitä on kuollut sata vuosina 2011-2015.
Yllättävää sen sijaan on se, että samaan aikaan pyöräilijöiden loukkaantumiset ovat olleet hienoisessa laskussa. Viiden vuoden aikana loukkaantuneita oli reilut 4000 henkeä.
Poliisihallituksen tilastot pyöräilyonnettomuuksien olosuhteiden ajankohdasta ovat mielenkiintoista luettavaa.
Pyöräilyonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten paljaalla kuivalla tiellä, päivän valossa, kun sää on ollut kirkas tai pilvipoutainen. Tyypillisimmät onnettomuuspaikat ovat ajorata, suojatie ja kevyen liikenteen väylä. Erityisen riskialttiilla alueella pyöräillään varustamattomassa risteyksessä tai risteyksessä, jossa on kärkikolmio.
Yksittäisistä kuukausista eniten onnettomuuksia tapahtuu elokuussa, mutta turmien määrä on lähtenyt selvään kasvuun talvikuukausina pyöräilyn yleistyttyä myös lumisena vuoden aikana.
Kypärättömiä runsaasti liikenteessä
Poliisi on tällä viikolla valvonut tehostetusti kevyttä liikennettä erityisesti risteysalueilla.
Viime vuonna yleisimmin onnettomuuksia tapahtui pyöräilijälle erityisesti pyörätien risteyksessä ja jalankulkijalle suojatiellä. Kevyen liikenteen liikkujista vain mopoilijoiden onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta merkittävintä kasvua on tapahtunut kuolemaan johtaneissa polkupyöräonnettomuuksissa.
Lohjalla poliisi ratsasi tänään tehostetusti kevyttä liikettä Suurlohjan vilkas liikenteisellä tiellä. Sakkoja ei tällä kertaa jaettu, vaan poliisin haaviin jäi tukku pyöräilijöitä, jotka eivät syystä tai toisesta käyttäneet kypärää.
– Ettei korvat palele! Tosin nyt alkaa olla kesä, niin ehkä sen kypärän voisi laittaa päähän, pohtii Risto Viranen.
– Tiedän, että päätä voi kolhia, jos menee nurin. Kyllä minun tytöt aina muistuttavat, että pitää muistaa laittaa pyöräilykypärä, mutta se jäi ainakin tällä kertaa, sanoo Yrjö Heinola.
Vaarallisinta risteyksissä
Lohjalaiset pyöräilijöitä olivat tunnistaneet samat vaaran paikat, mitä poliisi valvoi.
– Autot eivät huomaa tietä ylittävää pyöräilijää ja siinä kyllä välillä meinaa jäädä alle. Vaaranpaikkoja ovat risteysalueet ja suojatiet.
Poliisin mukaan pyöräilijöillä ja autoilijoilla on usein epätietoisuutta väistämisvelvollisuudesta.
– Kyllä se tietoisuus on yhtä hyvä tai heikko molemmilla, mutta ei varmaan aina kannata pitää kiinni niistä omista oikeuksista niin tiukasti. Liikenne sujuu paremmin, jos molemmat joustavat, toteaa ylikonstaapeli Petri Luoto Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Kevyen liikenteen onnettomuuksissa loukkaantui yksistään viime vuonna lähes 800 pyöräilijää, reilut 600 mopoilijaa ja noin 450 jalankulkijaa eli lähes 2000 henkeä.
