Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna yli 50 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Viharikos
Polamkin seurannassa viharikos määritellään "henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtynä rikoksena, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan."
Viharikoksen määritelmä täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllämainituista viiteryhmistä, vaikkei tämä kuuluisikaan.
Vuonna 2015 kirjattiin 1250 epäiltyä viharikosta, kun vuonna 2014 epäilyjä oli 822. Kasvua oli siis 428 tapauksella edellisvuoteen verrattuna.
Suurin osa rikosepäilyistä sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
Poliisi kirjasi viime vuonna 911 epäiltyä rasistista rikosta, 133 uskontoon tai elämänkatsomukseen kohdistunutta epäiltyä viharikosta ja 65 seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää epäiltyä viharikosta.
Uskontoon tai elämänkatsomukseen kohdistuneista epäillyistä viharikoksista hieman yli puolessa kyse oli islaminuskosta.
Viharikosraportin koonneen tutkijan mukaan lukuja ei voi selittää pelkästään nopeasti muuttuneella turvapaikanhakijatilanteella ja siihen liittyvällä keskustelulla.