Poliisilta jää vuosittain hoitamatta noin 10 prosenttia hälytyksistä. Poliisille tulee vuodessa noin 1,1 miljoonaa tehtävää, mutta 100 000 niistä jää hoitamatta.
Henkeä uhkaavat ja kiireelliset hälytykset hoidetaan aina, mutta muuten poliisissa joudutaan tekemään voimakastakin priorisointia tehtävien suhteen päivittäin.
– Tyypillinen tilanne on esimerkiksi se, että poliisille tulee ilmoitus rattijuoposta, mutta partiot ovat kiinni muualla, jolloin sen perään ei lähdetä. Ilmoitus kirjataan tarkkailutehtäväksi ja rattijuoppo poimitaan, jos hän tulee vastaan, Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo.
Toinen usein toistuva tilanne on kaupunkien keskustoista yöllä, kun baarit sulkevat ovensa ja väki purkautuu ulos. Alkoholi liittyy voimakkaasti asiaan ja monesti tulee järjestyshäiriöitä ja pahoinpitelyjä. Poliisia tarvitaan paikalle turvaamaan tilannetta.
– Silloin partioita ei lähdetä lähettämään kauemmaksi esimerkiksi kotihälytystehtäville. Tällöin toivotaan, että aika hoitaa tehtävän ja tilanne rauhoittuu. Partiot on viisasta pitää siellä, missä on ihmisiä. Tämä raaka priorisointi tarkoittaa sitä, että joudumme tarjoamaan ei-oota tai toivotaan, että aika hoitaa, Rinne sanoo.
Poliisia odotettu tunteja
Eniten keikkoja jää hoitamatta harvaan asutuilla alueilla ja seuduilla, joissa on pitkät etäisyydet. Tällaisia seutuja löytyy erityisesti Lapista, mutta myös muun muassa Keski-ja Itä-Suomesta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi laajimmassa kunnassa Enontekiöllä ei ole enää omaa poliisia ja lähin miehitetty poliisiasema on 80 kilometrin päässä Muoniossa. Kun kuntaan tarvitaan poliisia, partion tulo voi kestää tunteja.
– Meillä on esimerkkejä siitä, että vastaanotolla on ollut uhkaava tilanne ja siellä on poliisia odotettu tunteja. On ollut piiritystilanteita, väkivaltatilanteita, ja poliisin tulo on kestänyt kaksi kolme tuntia, Enontekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen kertoo.
– Välillä joudutaan odottamaan pitkään, että poliisi tulee ottamaan uhkaavan henkilön kiinni. Muut ihmiset joutuvat pidättelemään häntä, joten kyllä se on henkeä uhkaava tilanne, hän jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Turvaton olo
Alatörmäsen mukaan kuntalaiset kokevat turvattomuuden tunnetta.
Pienimmistä rikoksista ei vaivauduta edes ilmoittamaan poliisille, koska tiedetään, että partio ei ehtisi kuitenkaan paikalle. Kun kansalaisten ilmoituskynnys kasvaa, moni rikos jää hoitamatta ja tilastoimatta.
– Tällöin ilmoitusten määrä laskee ja ulospäin näyttää virheellisesti, että mitään hätää ei olekaan. Se on täysin väärä kuva ja kaunistelee tilastoja, Alatörmänen harmittelee.
– Kyllä pienemmillä kylillä yritetään omalla porukalla käyttää kaikki keinot, ennen kuin ilmoitetaan poliisille. Mutta sellaisillakin paikkakunnilla tarvittaisiin välillä poliisia näyttäytymään paikalle, Rinne tietää.
Yleisjohtaja tekee päätöksen
Kun kaikkia hälytyksiä ei ehditä hoitaa, on poliisin tehtävä päivittäin priorisointia keikkojen suhteen. Käytännössä poliisin kenttä- tai yleisjohtaja tekee päätöksen siitä, mille tehtäville partioita lähetetään.
– Se on kova päätös tehdä virkavastuulla ja sanoa, että tänne mennään ja tuonne ei mennä. Kaikessa on kyse resursseista, Rinne sanoo.
Poliisijärjestöjen liiton mukaan Suomeen tarvittaisiin minimissään 8000 poliisia – eli 800 enemmän kuin nykyään –, jotta nykyisistä tehtävistä selvittäisiin kunnialla.
Poliisihallituksesta kerrotaan, että nykyisillä resursseilla poliisi joutuu ajoittain voimakkaastikin priorisoimaan tehtävien suorittamisjärjestystä. Etusijalla ovat aina henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavat tehtävät.
Poliisihallituksen mukaan kaikki hoitamatta jääneet tehtävät eivät kuitenkaan vaadi poliisipartion lähettämistä paikalle. Osa on esimerkiksi seuranta-tehtäviä, joissa tarkka paikka ei ole tiedossa, ja joukossa on myös muun muassa eläinonnettomuustehtävät.
Suomen hallitus päätti tällä viikolla lisätä runsaat kolme miljoonaa euroa poliisin toimintaan erityisesti haasteellisilla ja harvaan asutuilla alueilla. Lisäys tarkoittaa noin 60 poliisia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
"Yhdenvertaisuus ei toteudu"
Enontekiöllä on neuvoteltu oman poliisipartion saamisesta takaisin kuntaan lukuisten päättäjien kanssa. Keskusteluja on käyty muun muassa poliisiylijohtajan, sisäministerin ja valtiovarainministerin kanssa.
– Meitä on kuunneltu, mutta käytännön tekoja ei ole vielä tapahtunut, Alatörmänen harmittelee.
– Yleinen käsitys on, että meidän turvallisuustilanteemme on huonontunut ihan selkeästi. Liikkuvat poliisit suorittavat nopeusvalvontaa ja sitä kautta tulee rangaistuksia, mutta se joka päiväinen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Alatörmänen kertookin enontekiöläisten kokevan itsensä epätasa-arvoisiksi.
– Meille se on selkeä viesti, että Suomi halutaan pitää turvallisena vain niiltä osin, missä väestökeskittymät ovat. Sitten voidaan miettiä, onko se yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoista, hän pohtii.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Rajojen yli tulee rikollisuutta
Runsaan 1800 asukkaan Enontekiöllä jää poliisipulan vuoksi tutkimatta erityisesti poronhoitoon liittyviä rikoksia, mönkijä- ja kelkkarikkeitä sekä rattijuopumuksia.
– Meillä on myös lähellä Norjan ja Ruotsin raja ja sieltä leviää herkästi huumeongelmia ja muuta meille. Elämä ei lopu valtakunnan rajalle.
– Enontekiö on yksi huonoimmassa asemassa olevista kunnista Suomessa tämän turvallisuusasian takia. Meillä on erilaiset ääriliikkeetkin nostaneet päätään. Kun tulee turvallisuustyhjiö, se täyttyy tavalla tai toisella. Emme halua sen täyttyvän rikollisuudella, Alatörmänen sanoo.