MTV Uutisten haastattelemat poliisit ovat huolissaan nuoriin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisestä Helsingissä organisaatiouudistuksen jäljiltä. Aseman lasten edustaja puolestaan ihmettelee, mihin hävisi hyvin toiminut yhteydenpito poliisin kanssa. Poliisipäällikön mukaan laadusta pidetään kiinni ja yhteistyötä sidosryhmien harkitaan entistä tarkemmin.
"Täysin ala-arvoisesti hoidettu"
"Laitoksen toiminta on mennyt 20 vuotta ajassa taaksepäin"
"Rumasti runnottiin läpi"
Muun muassa näin Helsingin poliisilaitoksella työskentelevät kuvailevat viime vuonna toteutettuja muutoksia. Osana organisaatiomuutosta alaikäisten rikoksia tutkinut ryhmä ja ennalta estävä toiminnon ryhmät sulautettiin osaksi muuta poliisilaitosta. Nämä muutokset koskivat yhteensä noin kuuttakymmentä ihmistä.
MTV Uutiset haastatteli kolmea poliisia, joiden toimenkuvat muuttuivat organisaatiouudistuksen myötä. Heidän nimensä on jutussa muutettu, koska omalla nimellä esitetty kritiikki voisi vaikeuttaa heidän asemaansa työpaikalla.
Nuorten rikokset aiemmin samassa yksikössä
Nuorten rikostutkinnan ryhmä aloitti Helsingissä toimintansa vuonna 2018. Se hoiti keskitetysti alaikäisiin liittyvien rikosasioiden tutkinnan. Ryhmässä toimi parikymmentä poliisia. Yksi heistä oli Jussi. Hänen mukaansa keskitetty tutkintaryhmä ja ennalta estävät ryhmät toimivat hyvin yhteen muun muassa siksi, että nuorten tekemisistä oltiin paremmin perillä.
– Tiesimme, missä kukakin liikkuu ja kenen kanssa. Kentällä liikkuvat ryhmät tunsivat nämä nuoret naamalta ja pystyimme sen perusteella katsomaan valvontanauhoilta, kuka oli kyseessä. Rikollista uraansa aloittelevista nuorista ei ole olemassa tuntomerkkirekisterissä mitään. Löysimme heidät sen perusteella, että joku tietää heidät henkilökohtaisesti, Jussi kertoo.
Nykyään nuorten tekemien rikosten tutkinta on hajautunut eri puolille poliisilaitosta sen perusteella, minkä tyyppisestä rikoksesta on kyse. Aiemmin samalle tutkijalle pyrittiin keskittämään kaikki samaan nuoreen liittyvät asiat, mutta nyt niitä saattavat hoitaa useat eri poliisit. Jussi saa tasaisin väliajoin kyselyjä nuorisojuttuja tutkivilta kollegoilta.
– Kysytään, miten pitää toimia, kun 16-vuotias on tehnyt jotain ja toinen tekijä on 14-vuotias. Ei ymmärretä, että nuorten jutuissa kuulusteluissa ja puhutuksissa pitää olla myös sosiaalityöntekijä. Myös vanhemmille pitää kertoa ja varata mahdollisuus olla mukana. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä, mutta tämäkään ei ole kaikille selvää, ei edes kaikille komisarioille.
Organisaatiomuutos hoidettiin Jussin mukaan "täysin ala-arvoisesti".
– Kokonaiskuva puuttuu täysin, jos yksi kuulustelee nuorta näpistyksestä, toinen pahoinpitelystä ja kolmas jostain muusta. Kukaan ei ehdi jutella keskenään eikä ketään kiinnosta, mitä se nuori tekee. Näistä nuorista kasvaa niitä jengiläisiä, eivät he taivaasta tipahda. Meillä on aika hyvä käsitys jo alle 15-vuotiaista nuorista, että ketkä heistä ovat vankilassa viiden vuoden kuluttua, Jussi sanoo.
Nuoren kuulusteleminen vaatii erityisosaamista
Myös toinen nuorten rikoksia tutkinut poliisi Jonna kertoo, että kokonaiskuvan muodostaminen rikoksia tekevän nuoren tilanteesta on vaikeaa, kun tiedot hajautuvat eri osastoille. Syntyy niin sanottuja katvealueita. Alaikäisten haastatteleminen on hänen mukaansa vaikeaa, jos siihen ei ole sopivaa koulutusta.
– Nuorten kanssa on tekemisissä ihmisiä, jotka eivät osaa käsitellä angstista teiniä. Aiemmin nuori saattoi jopa kysyä jonkun tietyn tutkijan perään, kun hän oli ennestään ollut tämän tutkijan kanssa tekemisissä. Muutokset lähettävät nuorille väärän viestin, kun ei ole ketään, johon olla yhteydessä.
Organisaatiouudistuksessa henkilöstöä ei Jonnan mukaan kuultu riittävästi eikä muutoksia perusteltu.
– Myös poliisi on tiimi. Jos tiimiä ei kuunnella, ei se voi toimia tehokkaasti. Tässä on kyse myös työhyvinvoinnista. Kehittämistyö kärsii myös, jos asiat vain sanellaan ylhäältä alaspäin, Jonna toteaa.
"Toiminta on mennyt 20 vuotta ajassa taaksepäin"
Paula työskenteli aiemmin eräässä Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan ryhmässä. Hän harmittelee sitä, että yhteydet yhteistyötahoihin ovat vähentyneet huomattavasti muutosten myötä. Tapaamisiin esimerkiksi järjestöjen kanssa menee hänen mukaansa vain päällystön edustajia.
– He kertovat siellä, mitä Helsingin poliisin halutaan sanovan. Mutta ei heillä ole mitään hajua siitä, mitä kentällä oikeasti tapahtuu. Muutosten takia Helsingin poliisin toiminta on mennyt 20 vuotta ajassa taaksepäin. Vuosien ajan kehitetyt yhteistyökuviot leikattiin käytännössä kerralla pois. Muutokset runnottiin aika rumasti läpi, hän sanoo.
Alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrät ovat olleet selvässä kasvussa Suomessa. Poliisihallituksen tilaston mukaan esimerkiksi poliisin selvittämiä pahoinpitelyrikosepäilyjä alle 15-vuotiaiden osalta oli viime vuonna kaikkiaan 2 161. Vielä vuonna 2020 lukema oli 777.
Paula arvioi, että ainakin pääkaupunkiseudulla kasvua selittää aktiivinen jalkautuminen kentälle ja tiedonvaihto yhteistyötahojen kanssa. Jatkossa rikosilmoitusmäärät voivat kääntyä jopa laskuun, jos tiedonkulku kangertelee.
Käynnit turvakodeissa loppuivat
Organisaatiouudistus tarkoitti Helsingissä myös lähisuhde- ja kunniaväkivaltaan keskittyvän ennalta estävän toiminnan lopettamista. Poliisit kävivät aiemmin tapaamassa asiakkaita henkilökohtaisesti turvakodeissa, mutta nykyään näin ei enää toimita.
Asiakkaita kehotetaan saapumaan poliisiasemalle, mikä voi olla korkean kynnyksen takana tietyistä kulttuureista tuleville. Tarvittaessa poliisit voivat olla asiakkaaseen yhteydessä puhelimitse.
Paula arvioi, että jatkossa tapauksia tulee entistä vähemmän poliisin tietoon.
– On vedottu siihen, että kyllä poliisiin voi Suomessa luottaa. Mutta osa näistä ihmisistä tulee maista, missä poliisin kanssa asioiminen voi olla oikeasti vaarallista.
Syyskuun alussa huolensa poliisin suunnitelmista ilmaisi muun muassa Loisto setlementti -yhdistys, joka tekee työtä lähisuhdeväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan uhrien auttamiseksi. Yhdistys totesi kannanotossaan että moni rikosilmoitus olisi jäänyt kirjaamatta ilman ennalta estävän poliisin tekemää kartoitusta uhrin tilanteesta.
Myös pari turvakodeissa työskentelevää henkilöä vahvistaa MTV Uutisille, että poliiseja ei ole yksiköissä näkynyt viime aikoina. He pitivät aiempaa toimintatapaa parempana.
Paulan mukaan nuorten rikostutkintojen hajauttaminen eri ryhmiin voi tarkoittaa jonossa olevien juttujen vähenemistä. Tutkinta-ajan lyheneminen on toki asiakkaan etu, mutta laadusta ei voida hänen mukaansa puhua.
Katujengeihin liittyvän rikollisuuden torjuntaan on Helsingin poliisissa panostettu ja katujengitapausten tutkintaa varten perustettiin oma tutkintaryhmä kesällä 2023. Paula kuitenkin huomauttaa, että jos nuori on tekemisisissä kyseisen ryhmän kanssa, ollaan jo auttamattomasti myöhässä.
– Joillekin tulee iän myötä järkeä, joku tulee uskoon tai saa lapsen, jolloin tajuaa tilanteen järjettömyyden. Mutta usein ollaan jo myöhässä, jos nuoren katsotaan kuuluvan katujengiin.
"Yhteistyö loppui kuin seinään"
Helsingissä näkyvää työtä lasten ja nuorten parissa tekee Aseman lapset -järjestö. Rikostyön hankepäällikkönä työskentelevä Heikki Turkka kertoo yhteistyön Aseman lasten ja poliisin välillä vähentyneen selvästi viime kuukausina, kun ennalta estävän toiminnan ryhmiä ei enää ole.
– Yhteistyö loppui kuin seinään. Poliisi alkoi kehittää ennalta estävää toimintaa yli 10 vuotta sitten ja me olimme hyvin luonteva yhteistyökumppani. Työtä oirehtivien nuorten kanssa oli eri muodoissa, ja sitä on suunniteltu yhdessä poliisin kanssa. Nyt ei ole asiakasohjausta eikä tietoa tule. Tarvitsisimme poliisilta tukea esimerkiksi kouluvierailujen yhteydessä, mutta ei ole enää ketään kehen olla yhteydessä, kertoo Turkka.
Turkan mukaan selkeitä perusteluja muutoksille ei ole saatu poliisista. Hän sanoo olevansa huolissaan tilanteesta, sillä ennaltaehkäisyn rooli rikoskierteen katkaisussa on niin keskeinen.
– Monet tekevät teini-iässä kaikenlaisia hölmöilyjä. Aiemmin siihen päästiin paremmin kiinni, mutta nyt se on kokonaan poissa. Pyrimme tekemään sen, minkä pystymme. Ihan kuin olisi palattu takaisin 2000-luvun alkuun, jolloin yhteistyötä ei ollut lainkaan, Turkka toteaa.
Poliisipäällikkö: Painopiste peruspalveluihin
Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Jari Liukku sanoo, että yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on poliisille erittäin tärkeää. Organisaatiouudistuksen yhteydessä eri sidosryhmiä löytyi noin 250. Priorisointia on Liukun mukaan pitänyt tehdä, kun tehtävämäärät kasvavat ja resurssit pysyvät suunnilleen samana.
– Yhteistyö on tiiviimpää niiden kanssa, joiden toiminta liittyy suoraan poliisin peruspalveluihin. Toiminta on entistä suunnitelmallisempaa sekä meidän että sidosryhmien kannalta, Liukku toteaa.
Ennalta estävän toiminnan ryhmien lopettamisen taustalla oli laitoksen toiminnan tehostaminen. Kysyntää palveluille on entistä enemmän, mutta rahaa on käytössä melko sama määrä. Aiempi toimintamalli näyttäytyi poliisipäällikön mukaan laitoksella pirstaleisena, siinä oli päällekkäisyyksiä eikä ollut tehokkain mahdollinen.
Ennaltaehkäisyä toteutetaan nyt poliisin peruspalvelujen eli hälytys-, valvonta-, tutkinta- ja lupapalvelujen kautta.
– Niillä saadaan vaikuttavuutta aikaan. Tähtäimessä on erityisestävyys niin yksilön kuin laajemman joukon kannalta. Tämä toimintamalli sopii mielestäni parhaiten Helsinkiin, sanoo Liukku.
Liukku kertoo, että Helsingin poliisi saa vuosittain tutkittavakseen noin 4 000 alaikäisen tekemäksi epäiltyä rikosta vuosittain. Hän muistuttaa, että Ankkuri-yksikkö hoitaa laitoksella edelleen alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikosten selvittämisen. Ankkurissa on mukana myös sosiaali- ja lastensuojelutyöntekijöitä.
– Fokus on siirtynyt erityisesti alle 15-vuotiaisiin. Rikoksen tunnusmerkistön täyttävien tekojen nuorimmat tekijät ovat 11 tai 12-vuotiaita, joilla saattaa olla jo merkittävä määrä rikoksia per vuosi.
Nuorten juttuihin keskittyneet poliisit olivat huolissaan kokonaiskuvan katoamisesta yksittäisen nuoren osalta, mutta Liukun mukaan kuva rakentuu ennen kaikkea tietojärjestelmien tehokkaan käytön kautta. Alaikäisten osalta poliisin suoranaisena velvoitteena on saada asiat hoidettua mahdollisimman reaaliaikaisesti.
– Nojaamme myös vahvasti kentällä toimivaan väkeen ja siihen, että sidosryhmät ja kansalaiset toimittavat meille tietoa. Sanoisin, että tilannekuva on entistä parempi. Ne poliisit, jotka ovat tekemisissä 15–17-vuotiaiden rikosten kanssa, heillä on se osaaminen. Mahdollisimman nopea puuttuminen nuoren rikoskierteeseen on yksi tämän vuoden tärkeimmistä tavoitteista niin Helsingissä kuin muissakin poliisilaitoksissa.
Kritiikkiin organisaatiouudistuksen läpiviemisestä Liukku sanoo, että henkilöstöryhmiä on kyllä kuultu prosessin aikana. Muutokset koskivat kaikkiaan noin 500 työntekijää.
Valtteri Kykkänen työskentelee uutistoimittajana MTV Uutisten Kotimaa-toimituksessa. TV- ja digisisältöjen lisäksi hän tekee juttuja Asian ytimessä -ajankohtaisohjelmaan.
Kykkäseen voi olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen. Hänen sähköpostiosoitteensa on valtteri.kykkanen@mtv.fi ja puhelinnumeronsa +358 40 6359015.
