Kiireellisimmiksi luokiteltujen hälytystehtävien määrä on lisääntynyt. Tämä näkyy keskimääräisessä valmiusajassa, jossa poliisipartio siirtyy hälytyksen saatuaan tehtäväpaikalle.
Poliisin rikostilastojen mukaan kaikkein kiireellisimpiä eli niin sanottuja A-tehtäviä oli alkuvuonna 26,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Samalla myös toimintavalmiusaika kiiretehtävissä on kasvanut.
Alkuvuonna poliisilla meni A-tehtävän saamisesta keskimäärin 10,6 minuuttia siihen, että ensimmäinen partio pääsi tapahtumapaikalle. Vuotta aiemmin luku oli 9,4, eli kasvua on ollut 1,2 minuuttia.
– Näyttää siltä, että hieman pidempään joutuu odottamaan, poliisitarkastaja Marko Savolainen poliisihallituksesta tiivistää.
Taustalla uusi hätäkeskusjärjestelmä
Muutos selittyy ainakin osittain uuden Erica-hätäkeskusjärjestelmän käyttöönotolla.
Aiemmin hätäkeskuspäivystäjä teki itse hätätilanteista riskiarvion, nyt toimintaa ohjaa riskinarviotyökalu. Automatiikka tulkitsee kiireellisyyteen liittyviä kriteerejä piiruntarkasti.
Mikäli rikospaikalla kiinniotetun henkilön taskusta löytyy esimerkiksi puukko, teräasekriteeri voi täyttyä ja tehtävästä tulla kiireinen, vaikka puukko oltaisiinkin jo otettu pois eikä tilanteessa olisi muutakaan akuuttia uhkaa.
Järjestelmä saattaa näin sysätä kiireelliseksi tehtäviä, jotka olisi aiemmin luokiteltu toisin. Tällöin odottamaan jätetyt B-tehtävät saavat odottaa entistä kauemmin.
– Tämä ei ole tietojärjestelmän syy. Kiireellisimpiä tehtäviä tulee aiempaa enemmän. Niitä ei saa laittaa odotukselle, joten kaikki muu jää odotukselle, mikä heikentää toimintavalmiusaikaa, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan poliisi ja hätäkeskuslaitos tekevät nyt yhteistyötä tarpeettomien kiireellisten tehtävien vähentämiseksi.
– Sitä varten tehdään töitä koko ajan, Savolainen toteaa.
Kiireellisimpiä tehtäviä ovat Savolaisen mukaan tehtävät, joissa poliisin on esimerkiksi suojattava ihmisen henkeä tai terveyttä. Kiireellisyyskriteeri täyttyy myös, mikäli rikoksentekijä on saatavissa kiinni.
"Harva-alueilla on tietysti heikommat ajat"
Julkisuudessa on keskusteltu poliisin pitkistä valmiusajoista etenkin harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi Käsivarren Lapissa poliisilla voi kestää jopa tunti päästä paikan päälle.
– Harva-alueilla on tietysti heikommat ajat. Se on ihan selvä, koska poliisipartiot on sijoitettu lähtökohtaisesti sinne, missä tarve on suurin. Ei ole mitään järkeä pitää partiota sellaisella paikalla, jossa ei mitään tapahdu, jatkuvasti, Savolainen miettii.
Valmiusaikojen viimeaikaisen kasvun jakautumisesta ei ole toistaiseksi dataa, muttta Savolaisen arvion mukaan ilmiö on lähtökohtaisesti valtakunnallinen.
Yleisesti Suomen poliisin valmiusajat ovat Savolaisen mukaan samaa luokkaa pohjoismaisten kollegoiden kanssa.