Korkein hallinto-oikeus päätti torstaina, että Poliisiammattikorkeakoulu joutuu luovuttamaan eräitä tietoja poliisin tekemiin rikoksiin liittyen. Aiemmin Poliisiammattikorkeakoulu salasi tiedot perusteetta.
Julkisuuskiista sai alkunsa vuonna 2016, kun MTV Uutisten toimittaja Päivi Hannula pyysi laitokselta tiedon kaikista vuoden 2014 aikana tai sen jälkeen tehdyistä poliiseihin kohdistuneista kurinpitopäätöksistä ja virkamiesoikeudellisista päätöksistä.
Pyyntö liittyi selvitykseen, jossa MTV Uutiset tutki kaikkien poliisilaitosten kurinpitotoimia samalla ajalla. Koosteen selvityksestä voi lukea täältä. Uutispätkän aiheesta voi katsoa artikkelin yltä.
Kurinpitopäätökset kertovat, millaisia seuraamuksia rikoksiin syyllistynyt tai muuten törttöillyt poliisi on työpaikallaan kohdannut. Ne voivat siis antaa tärkeää tietoa siitä, millaista käytöstä poliisilta työpaikalla odotetaan ja toisaalta, millaista käytöstä poliisissa ei katsota läpi sormien.
Tietopyyntö evättiin
MTV Uutisten tietopyynnön johdosta kurinpitopäätöksiä toimitettiin eri puolilta Suomea yhteensä 124. Vain kahdeksaa tarkastelujakson aikana annettua päätöstä ei luovutettu ollenkaan.
Luovutetuista kurinpitopäätöksistä osa sisälsi salattuja osioita. Kaksi tällaista osin salattua päätöstä tuli Poliisiammattikorkeakoulusta.
Nämä päätökset liittyivät erään poliisin määräaikaiseen virantoimituksesta erottamiseen sekä virantoimituksesta pidättämiseen. Henkilö työskenteli Poliisiammattikorkeakoulussa opettajana.
Poliisiammattikorkeakoulu ei luovuttanut päätöksiin liittyviä tietoja poliisin henkilötunnuksesta ja osoitteesta. Se ei myöskään halunnut luovuttaa päätöksiin liittyviä tietoja, jotka koskivat kyseisen poliisin tekemiä rikoksia.
Juuri nämä rikokset olivat johtaneet kurinpitopäätöksiin ja lopulta virantoimituksesta pidättämiseen.
Poliisi huristeli humalassa kahteen otteeseen
Tarkemmin kiistassa oli kyse tiedoista, jotka liittyivät poliisin saamaan käräjätuomioon sekä rikosilmoitukseen, joka poliisista oli toisen asian yhteydessä tehty.
Molemmissa tapauksissa poliisi oli kärynnyt humalassa ajamisesta. Ensimmäisellä kerralla poliisi oli täräyttänyt aamuyöllä liikennevaloissa seisoneen auton perään omalla autollaan. Toisella kerralla poliisi oli ajanut humalassa ravintolasta kotiin.
Kummallakin kerralla miehen verestä oli ajon jälkeen mitattu törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävä promillelukema.
Jälkimmäinen rattijuopumus tapahtui, kun poliisi oli erotettu määräajaksi virastaan edellisen rattijuopumuksen vuoksi. Mies oli tuolloin myös koeajalla aiemmasta tapauksesta saamansa käräjätuomion takia.
Perusteluna työllistymisen vaikeutuminen
Poliisiammattikorkeakoulu ei halunnut luovuttaa rikoksiin liittyviä tietoja, sillä se katsoi, että ne saattaisivat vaikeuttaa miehen työllistymistä jatkossa.
Laitos vetosi julkisuuslain 24. pykälän ensimmäisen momentin 28. kohtaan.
Sen mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna kyseisen henkilön tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta. Vaikka toimeentulon vaarantuminen ei olisi ilmeistä, tietojen antamiseen on oltava perusteltu syy.
Poliisiammattikorkeakoulu katsoi olevansa laissa tarkoitettu hallintoviranomainen, ja että poliisille tuomittu rangaistus on samassa lainkohdassa tarkoitettu tuomittua koskeva tieto.
KHO ratkaisi kiistan
Toimittaja valitti Poliisiammattikorkeakoulun päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen siltä osin, kun se koski henkilötunnusta ja rikosilmoitukseen liittyviä tietoja.
Sen sijaan Poliisiammattikorkeakoulun päätös salata rikostuomioon liittyvät tiedot sekä poliisin osoitetiedot oli hallinto-oikeuden mukaan perusteltu.
Hallinto-oikeuden mukaan tiedot tuomitusta rangaistuksesta olivat salassa pidettäviä nimikirjalain perusteella.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli asiasta eri mieltä.
Ei perustetta salaamiselle
KHO ei kajonnut Poliisiammattikorkeakoulun päätökseen siltä osin, kun se koski poliisin kotiosoitetta. Kurinpitopäätöksessä olleita, käräjäoikeuden tuomioon liittyviä tietoja ei KHO:n mukaan kuitenkaan voitu kyseisessä tapauksessa pitää salassa pidettävinä.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan jutussa ei ollut kyse nimikirjalakiin liittyvästä asiasta, vaan se koski yksinomaan julkisuuslakia.
Viranomaisen virkamiesoikeudellinen päätös ei julkisuuslain perusteella ole pääsääntöisesti salassa pidettävä.
Tällaiseen päätökseen kuuluvina tietoja käräjäoikeuden tuomiosta ei KHO:n mukaan voitu pitää salassa pidettävinä julkisuuslain perusteella tai millään muullakaan perusteella.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja tarkemmat perustelut voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Sivulta löytyy myös hallinto-oikeuden aiemmin antama ratkaisu.