Hovioikeus määräsi Poliisihallituksen maksamaan ylikomisariolle 20 000 euroa syrjinnästä

Hovioikeuden tällä viikolla antaman ratkaisun mukaan Poliisihallitus, käytännössä Oulun poliisilaitoksen johto, toimi vuosina 2014–2016 yhdenvertaisuuslain vastaisesti laitoksen palveluksessa ollutta poliisia kohtaan.

Taustalla hallintouudistus

Riitajutun taustat juontuvat poliisin hallinnolliseen uudistukseen eli niin kutsuttuun Pora III -uudistukseen 2010-luvulla. Sen yhteydessä Jokilaaksojen poliisilaitos Pohjois-Pohjanmaalla yhdistettiin Oulun poliisilaitoksen alaisuuteen.

Vuonna 2015 Oulun poliisilaitos lakkautti Jokilaaksojen tutkintayksikön, jonka johtajana kanteen nostanut poliisi toimi.

Samalla ylikomisarion palkkausta alennettiin ja hänen toimenkuvaansa supistettiin.

Hän nosti kanteen vuonna 2018, koska koki, että muiden vastaavalla organisaatiotasolla toimineiden poliisien palkkausta ei alennettu tai heidän toimenkuviaan muutettu.

Kyseinen poliisi sairastaa FALS-tautia, joka rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja eli motoneuroneja. Hänet määritellään taudin vuoksi vaikeavammaiseksi.

Laajassa kanteessa poliisimies halusi oikeuden kannan myös siihen, oliko Oulun poliisilaitos toiminut syrjivästi, kun Haapajärven ja Kalajoen poliisilaitosten esteettömyyttä ei ollut parannettu.

Kantaja piti syrjivänä myös sitä, ettei hänen sallittu kulkea päällystöpäiville omalla autollaan, joka sopi varustelultaan paremmin hänen terveydentilalleen kuin poliisin virka-auto.

Poliisihallitus kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä.

Oikeus määräsi myös oikeuskuluja korvattavaksi

Kaksi vuotta sitten Oulun käräjäoikeus arvioi ratkaisussaan, ettei Oulun poliisilaitoksen johto ollut järjestelmällisesti syrjinyt tautinsa vuoksi vammaista poliisia.

Oikeus katsoi, että näyttö syrjinnästä puuttui monessa tapauksessa, vaikkakin kaikilta osin ylikomisarion kohtelu ei ollut tasapuolista.

Käräjäoikeus määräsi Poliisihallituksen maksamaan poliisille 15 000 euron hyvityksen, minkä lisäksi poliisihallituksen piti maksaa osa hänen oikeudenkäyntikuluistaan.

Sekä ylikomisario että Poliisihallitus valittivat käräjäoikeuden päätöksestä, ja tällä viikolla hovioikeus ratkaisi kanteen selkeämmin ylikomisarion hyväksi.

Hovioikeus esimerkiksi katsoi, että organisaatiomuutoksessa Oulun poliisilaitoksen oli tarkoitus poistaa johtovirkoja sosiaalisen poistuman kautta eli esimerkiksi sitä mukaa kun johtovirassa olevat eläköityvät.

Ainoastaan kanteen nostaneen poliisin tehtävä oli lakkautettu ilman eläköitymistä, hovioikeus totesi. Poliisilaitos ei kyennyt hovioikeuden mukaan kumoamaan tilanteessa syntynyttä syrjintäolettamaa.

Syrjivästi poliisilaitos toimi myös, kun poliisin ei sallittu käyttää omaa autoaan matkalla päällystöpäiville ja koska poliisilaitosten tiloja ei ollut parannettu aiempaa esteettömämmiksi.

– Poliisihallituksella on valtion viranomaisena ollut korostunut velvollisuus huolehtia yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuista mukautuksista ottaen huomioon sen julkisoikeudellinen asema sekä työnantajana että palveluntarjoajana kansalaisille, päätöksessä todetaan.

Kymmenientuhansien oikeuskulut valtiolle

Oikeus katsoi, että Poliisihallitus syrji ylikomisariota hänen vammaisuutensa ja terveydentilansa vuoksi. Osan poliisin esittämistä vaateista hovioikeus katsoi kuitenkin jo vanhentuneen.

Vaasan hovioikeus määräsi Poliisihallituksen, käytännössä valtion, maksamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ylikomisariolle 20 000 euroa.

Lisäksi Poliisihallituksen pitää maksaa poliisin oikeudenkäyntikuluja kymmenientuhansien eurojen edestä sekä käräjä- että hovioikeudessa.

Oulun poliisilaitoksen väitettyä syrjintää ylikomisariota kohtaan on käsitelty aiemminkin.

Lokakuussa 2021 Oulun käräjäoikeudessa käsiteltiin sitä, oliko ylikomisariota syrjitty viranhaussa tämän vammaisuuden vuoksi. Oikeus hylkäsi syytteet.

Korjaus uutiseen 22.11. kello 17.07: Korjattu uutisen toista väliotsikkoa. Aiemmassa väliotsikossa puhuttiin korvausten korottamisesta, vaikkei siitä ollut version leipätekstissä mainintaa.