Hallinto-oikeus: KRP ei saanut salata rikollisjengiin kuuluneiden epäiltyjen nimiä – KRP hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa

Helsingin hallinto-oikeus katsoi torstaina antamassaan ratkaisussa, että KRP ei saanut salata esitutkintamateriaalista rikollisjengiin kuuluneiden epäiltyjen nimiä.

KRP oli mustannut United Brotherhoodia koskevasta esitutkinnasta kaikki jengin jäseniksi katsottujen epäiltyjen nimet. KRP perusteli päätöstään julkisuuslain yksityisyyden suojaa koskevalla kohdalla sekä aiemmalla eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisulla.

Keskeinen kysymys on se, onko ihmisen kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisryhmään salassa pidettävää siksi, että se sisältää tietoa henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksesta tai muista niihin verrattavissa olevista henkilökohtaisista oloista.

KRP:n salauspäätöksestä valitti hallinto-oikeuteen Helsingin Sanomien toimittaja. Hallinto-oikeuden mukaan salaukseen ei ollut perusteita.

Hallinto-oikeuden mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä oli kyse erilaisesta tapauksesta.

Oikeusasiamies oli aiemmin katsonut, että poliisi oli toiminut lainvastaisesti kertoessaan Helsingin kaupungille, että kaupungin tonttia vuokraamassa olleen yhtiön vastuuhenkilöt olivat Bandidos-liivijengin jäseniä. Oikeusasiamiehen mukaan henkilön jäsenyys liivijengissä oli yhdistystoimintaan osallistumiseen rinnastettava yksilön omaan elinpiiriin kuuluva salainen tieto.

"Teema on aiheuttanut harmaita hiuksia"

Uskali kirjoittaa blogitekstissä, että kun hallinto-oikeuden ratkaisua verrataan oikeusasiamiehen kantaan, on samasta asiasta tarjolla kahden suuntaista tulkintaa.

Uskalin näkemyksen mukaan Helsingin hallinto-oikeudenkaan linja ei ole yhteneväinen.

– 11.10.2019 antamassaan päätöksessä se (Helsingin hallinto-oikeus) nimittäin piti Helsingin poliisilaitoksen päätöstä oikeana, kun poliisilaitos ei yksityisyyden suojaa koskevaan julkisuuslain kohtaan nojaten antanut toiselle toimittajalle huumausainerikosta koskevassa esitutkintapöytäkirjassa ollutta videoleikettä, josta kävi ilmi rikosasiaan osallisen huumeiden käyttö ja annostelu, Uskali kirjoittaa.

– Koska kyseessä on saman lainkohdan soveltaminen esitutkintapöytäkirjaan, ratkaisut ovat ristiriidassa keskenään, hän katsoo.

Uskalin mukaan on sanomattakin selvää, että poliisin tarkoituksena tai toiveena ei ole suojella järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvia vaan asia on juuri päinvastoin.

– Itse asiassa poliisille voisi joissain tilanteissa ”olla eduksikin”, kertoa tiettyjen henkilöiden toiminnasta laajemmin. Poliisin on kuitenkin noudatettava lakia, vaikka se voisi kansantajuisesti johtaa välillä erikoisiin tulkintoihin. Viranomaisella ei ole varaa valita, hän kirjoittaa.

Uskali kuvailee, että teema on aiheuttanut harmaita hiuksia. Hän kirjoittaa, että KRP on keskusteltuaan Poliisihallituksen kanssa päättänyt pyytää valituslupaa, jotta eri asiat tulisivat käsiteltyä samalla tavalla ja asiasta saataisiin ohjaava ennakkotapaus.

Hallinto-oikeuden mukaan oikeusasiamiehen ratkaisu koskee erilaista asiaa

Päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus toteaa, ettei Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ole antanut salassapitomääräystä nimitiedoista. Hallinto-oikeuden mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa keskusrikospoliisi oli luovuttanut toiselle viranomaiselle tiedon henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön ilman lakiin perustuvaa syytä.

– Nyt ratkaistavana oleva asia eroaa siitä keskeisesti siten, että nyt kyse on oikeudenkäyntiasiakirjoina julkisiksi tulleiden esitutkintapöytäkirjojen julkisuudesta keskusrikospoliisin luovuttamina, hallinto-oikeus katsoo.

Hallinto-oikeus katsoo, että olisi ongelmallista, jos julkisuuslain soveltaminen johtaisi siihen lopputulokseen, että järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvien henkilöiden nimitiedot saisivat muiden kansalaisten nimitietoihin nähden parempaa suojaa. Hallinto-oikeuden mukaan tämä johtaisi perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaiseen seuraamukseen. Lisäksi se olisi vastoin lainsäätäjän tarkoitusta.