Rikosuhripäivystyksen asiakkaana on tällä hetkellä peräti 250 työperäisen hyväksikäytön uhria.
Helsingin poliisi kertoi tänään kansainvälisenä ihmiskaupan päivänä MTV Uutisille vanginneensa viikko sitten ulkomaalaisen miehen epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta, josta rangaistus on vankeutta kahdesta kymmeneen vuotta vankeutta.
Rikoskomisario Pekka Hätösen mukaan asiasta tuli heille kertomaan kaksi turvapaikanhakijaa.
– Mies oli rakentanut luottamusta pitkään kahteen nuoreen turvapaikanhakijaaan. Lopulta mies kontrolloi työperäisten ihmiskaupan uhrien koko elämää kuten rahankäyttöä ja asumista. Turvapaikanhakijat kutsuivat miestä sedäksi, mikä kuvaa heidän luottamuksellista suhdetta epäiltyyn, sanoo Hätönen.
Hätönen kertoo, että epäilty oli sarjayrittäjä, jolla oli useita yrityksiä esimerkiksi rakennus-ja siivousalla.
– Epäillyllä oli töissä useita hädänalaisia turvapaikanhakijoita. Meille asiasta kertomaan tulleet uhrit olivat ensin ottaneet yhteyttä auttaviin palveluihin jo viime vuoden lopulla, mutta he uskalsivat vasta keväällä tulla puhumaan poliisille, kertoo Hätönen.
4:23
Pelko estää avun hakemista
Rikosuhripäivystyksessä on tällä hetkellä 350 asiakasta, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi.
Erityisasiantuntija Pia Marttilan mukaan heistä 250 on joutunut nimenomaan työssään hyväksikäytetyksi ja sitten loput on seksuaalista hyväksikäyttöä pakkoavioliittoa tai rikolliseen toimintaan pakottamista.
Rikosuhripäivystyksen mukaan vain harvat uhrit saavat oikeutta, koska tutkinnat kestävät pitkään eikä poliisilla ole aina riittävää osaamista. Tänä vuonna Helsingin poliisi keskitti jutut yhdelle näihin tapauksiin erikoistuvalle ryhmälle.
– Rikoilmoituksia löytyy vuodesta 2017 eteenpäin. Tuorein on rikosilmoitus on kirjattu eilen ja meillä on aika iso massa juttuja tutkittavana, sanoo rikoskomisario Hätönen.
Poliisin mielestä tuomiota on tullut paljon vähemmän kuin on toivottu.
– Nyt on ETYJ:in ihmiskauppakoordinaattori antanut tavoitteen, että kolminkertaistetaan syytteiden määrä. Siihen pyritään myös Suomessa.
Pelko työluvan menettämisestä ja karkotuksesta kotimaahan on usein syy siihen, miksi työperäisen ihmiskaupan uhrit eivät uskalla puhua.