Pelko oleskeluluvan menetyksestä pitää hyväksikäytön uhrien suut supussa

Suomessa ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreilla on edelleen vaikeuksia saada oikeutta. Rikosuhripäivystys luonnehtii tiedotteessaan ongelman mittakaavaa laajaksi.

Yleisimmin Rikosuhripäivystyksen tietoon tulee työperäistä hyväksikäyttöä. Monien tapausten käsittely saattaa kestää useita vuosia.

Ilmi on Rikosuhripäivystyksen mukaan tullut myös tapauksia, joissa esimerkiksi poliisi on pitänyt työperäisen ihmiskaupan uhrin ilmoittamia maksamattomia palkkoja palkkariitana eikä ole lähtenyt selvittämään asiaa sen enempää.

– Vaikka juttu menisi oikeuteen, oikeuden saaminen on silloinkin hyvin hidasta, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila STT:lle.

Tutkimatta jääneet hyväksikäyttötapaukset ovat itseään ruokkiva kehä, kun esimerkiksi heikossa asemassa oleville työntekijöille palkkoja maksamatta jättävä työnantaja voi jatkaa toimintaansa ilman, että kukaan puuttuu siihen.

Helsingissä tilannetta on Rikosuhripäivystyksen mukaan helpottanut poliisin vuoden vaihteessa perustama työperäiseen hyväksikäyttöön erikoistunut ryhmä. Ryhmän perustamisen jälkeen tutkinnat on aloitettu aiempaa tehokkaammin ja rikoksen uhreille on tiedotettu tutkinnan etenemisestä paremmin.

Uhrit pelkäävät leimaantumista

Uhrien oikeusprosesseja hidastaa monessa tapauksessa jo se, että uhrit eivät uskalla ilmoittaa kokemastaan hyväksikäytöstä viranomaisille. Pia Marttilan mukaan syynä on usein pelko oleskeluluvan menettämisestä tai epävarmuus siitä, että oleskelulupaa ei saa ollenkaan.

– Yleinen harhaluulo meihin yhteydessä olevilla asiakkailla on, että jollakin tavalla rikosasiassa osapuolena oleminen leimaisi heidät niin, että heidät nähdään jotenkin ongelmatapauksina. Että se sen takia tavalla tai toisella vaikuttaisi heidän asemaansa Suomessa, Marttila sanoo.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat kotimaahansa palautusta pelkäävät turvapaikanhakijat ja ihmiset, joiden oleskelulupa Suomessa riippuu työstä. He saattavat joutua tarttumaan epämääräisiin työsopimuksiin, joissa luvataan oikeutta oleskelulupaan.

Viranomaisille puhumista pelkäävien tavoittamiseksi Rikosuhripäivystys on julkaissut eri kielillä animaatioita, joissa kerrotaan mitä tehdä, jos epäilee joutuneensa hyväksikäytön uhriksi.

Yhteydenotot pysyvät asiakkaan ja Rikosuhripäivystyksen välisenä. Tietoja ei kerrota viranomaisille ilman asiakkaan lupaa. Rikosuhripäivystyksen tietoon tulee suorien yhteydenottojen lisäksi myös nimettömiä kysymyksiä. Tieto avusta kulkee puskaradiossa.

– Meillä on ollut useampia sellaisia juttuja, että ensin on yksi uskaltautunut kyselemään meiltä neuvoja, ja sitten kun hän on huomannut, ettei mitään käynytkään, niin hän on tuonut mukaan kavereita. Heitä on loppujen lopuksi saattanut olla samasta paikasta kymmenenkin ihmistä, Marttila kertoo.

Marttilan mukaan useimmat yhteyttä ottaneista päätyvät tekemään rikosilmoituksen tai esimerkiksi nimettömän ilmiannon työsuojeluun.

"Asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti"

Rikosuhripäivystyksen mukaan hyväksikäytön muotojen tunnistaminen on Suomessa haastavaa. Hyväksikäytön sekä ihmiskaupan muotoja ovat julkisuudessa paljon esillä olleiden ravintola- ja siivousalan työperäisen hyväksikäytön lisäksi esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö ja rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Kesäkuussa Rikosuhripäivystyksellä oli yli 300 ihmiskaupan tai vastaavan hyväksikäytön uhriksi joutunutta asiakasta. Heinäkuussa asiakasmäärä on jo noin 350.

– Asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti, Marttila kertoo.

Marttilan mukaan monet myös pysyvät asiakkaina useita vuosia hitaiden rikos- ja oikeusprosessien vuoksi. Asiakkaiden yleisimmät kansalaisuudet ovat Irak, Nepal ja Suomi.

Marttilan mukaan esimerkiksi siivousalalla ihmiskaupan tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneista suurin osa on turvapaikanhakijataustaisia, ravintola-alalla uhreiksi joutuneista taas suurimmalla osalla on Suomen oleskelulupa.