Poliisi: Suomessa on ihmisillä liian paljon aseita

– Viime vuosina aseilla tehdyistä henkirikoksista valtaosa, Jokela, Kauhajoki, Hyvinkää, on tehty luvallisilla aseilla*. Niillä tehdään myös paljon itsemurhia, Huhtela kertoo.  

Huhtela on työskennellyt aiemmin Poliisihallituksessa, missä hän vastasi muun muassa poliisin alueellisten vaativien tilanteiden toimintaryhmien varustamisesta.

Suomessa on yli 1,5 miljoonaa aselupaa, eli noin 28 asetta sataa ihmistä kohden. Suuri määrä selittyy muun muassa metsästyksen yleisyydellä. Luku käy ilmi poliisihallituksen vuoden 2015 asetilastoista.  

Luvattomia aseita on Huhtelan arvion mukaan vähän.  

Viina ja pyssyt eivät sovi yhteen

Huhtelan mukaan ongelma on se, että aseiden lisäksi Suomessa on paljon sosiaalisia ja mielenterveysongelmia. Henkilökohtaiset ongelmat, viina ja ase kotona on usein yhdistelmänä vaarallinen.

Poliisi ampui lauantai-iltana aseistautuneen miehen Petäjävedellä Keski-Suomessa.

Poliisin mukaan mies oli itsetuhoinen ja uhkasi poliisia ampumisella. Poliisi ei vielä sunnuntaina kertonut tapahtuneesta enempää. Valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii asiaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi selvittää, onko Petäjävedellä toimittu oikein ja onko poliisin voimankäytön ohjeistus ajan tasalla. Ohjeistusta tarkasteltiin viimeksi noin kuukauden takaisen Tuusulan ampumistapauksen jälkeen.  

Huhtelan sekä Kolehmaisen mukaan poliisin aseenkäyttö Suomessa on hyvin vähäistä. Molemmat uskovat, että on sattumaa, että ampumistapauksia on ollut kaksi lyhyellä aikavälillä.  

Voimankäytön koulutuksessa Poliisiammattikorkeakoulussa toimiva ylikonstaapeli Juha Mielonen sanoo, että koulutus on laadukasta ja muun muassa aseen hallintaa seurataan vuosittain tasokokein.  

Ampuminen viimeinen keino

Kuusi ihmistä on kuollut poliisin luotiin 2000-luvulla 
-Suomessa poliisin luotiin kuoleminen on melko harvinaista. Edellisestä tapauksesta on kuitenkin vain noin kuukausi aikaa.  
-Tämän vuoden helmikuussa poliisi ampui puukotuksesta epäillyn miehen Tuusulassa.  
-Viime vuonna Oulun niin sanottu kirvessurmaaja kuoli poliisin ampumana.  
-Vuonna 2010 Pudasjärvellä vahingonlaukaus surmasi vartijan poliisin omissa harjoituksissa.  
-Näiden lisäksi poliisin luotiin kuoli ihminen Merikarvialla vuonna 2000 ja Humppilassa 2009.  
-Reilun kymmenen vuoden tilasto kertoo, että poliisilla on Suomessa noin miljoona tehtävää vuosittain. Ampuma-asetta käytetään noin 20 kertaa vuodessa, ja näistä kerroista noin puolet on varoituslaukauksia, sanoi poliisitarkastaja Ari Alanen STT:n haastattelussa viime kuussa.  

Poliisilla on lupa käyttää asetta vasta viimeisenä keinona. Huhtela sanoo, että ennen sitä pyritään käyttämään kaikki muut voima- ja neuvottelukeinot.  

Ampuminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi, kun poliisia tai sivullisia uhataan tai kun aseistautuneen ihmisen matka pitää pysäyttää.  

Petäjäveden tapauksesta tiedetään, että poliisi tavoitti miehen iltakuudelta istumassa autossaan ja käytti asetta iltayhdeksän aikaan.  

Poliisiammattikorkeakoulun Mielonen sanoo, että voimakeinoja käyttäessään poliisi pyrkii hallitsemaan tilannetta ja turvaamaan virkatehtävän suorittamisen. Kykyyn hallita tilannetta vaikuttaa muun muassa se, onko tarpeeksi poliiseja ja välineistöä saatu paikalle.  

Huhtela sanoo, että Helsinkiä lukuun ottamatta partioiden matkat kohteeseen voivat olla pitkiä. Petäjävedellä poliisi oli saanut ilmoituksen ennen iltapäiväviittä ja tavoittanut miehen tuntia myöhemmin.  

Kaikki 2000-luvun tilanteet, joissa poliisi on ampunut ihmisen, ovat sattuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella.  

 – Haja-asutusalueilla tehtäviin ei ole saatavilla niin paljon resursseja kuin Helsingissä olisi.

Huhtelan mukaan haja-asutusalueilla yksittäinen partio voi joutua ratkaisemaan yksin isoja kysymyksiä.  

Poliisi ei ole vielä tiedottanut, monta partiota Petäjäveden tapauksessa oli paikalla.  

*Oikaisu 21.3. klo 15.50: Jutussa kerrotaan poliisin repliikissä, että viime vuosina aseilla tehdyistä henkirikoksista valtaosa on tehty luvallisilla aseilla.  

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijan mukaan esimerkiksi vuosina 2010-14 kuitenkin ampuma-aseella surmatuista uhreista vain 30 prosenttia surmattiin aseella, johon epäillyllä oli lupa. Tarkasteluaikavälillä 2007-09 poikkeuksellisesti useampi uhri surmattiin luvallisella kuin luvattomalla aseella, sillä tilastoissa näkyivät Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset.  

Näissä luvuissa on tilastoitu se, onko teosta epäillyllä itsellään ollut aseeseen lupaa. Aseeseen voi olla lupa myös muulla henkilöllä kuin epäillyllä ampujalla.