Varsinais-Suomen Ruskolla maanantaina olleen poliisioperaation tapahtumat ja poliisin aseenkäyttö ovat nyt valtakunnansyyttäjän toimiston syynissä. Erikoissyyttäjä Heidi Savurinne arvioi käynnistyneessä esiselvityksessä, onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta. Selvitys pitääkin tehdä, kirjoittaa rikostoimittaja Pekka Lehtinen.
Lue myös: Mies kuoli poliisin luotiin Ruskolla: Syyttäjä perustelee, miksi poliisin aseenkäyttöä selvitetään
Esiselvitys poliisin toiminnan lainmukaisuudesta käynnistyy aina, kun poliisi käyttää virka-asetta ja joku kuolee tai loukkaantuu poliisin luodista. Tiedot Ruskon ampumisesta ovat vielä niukat, mutta täysin selvää on, että tämäkin tapaus on syytä huolellisesti selvittää. Poliisin kannalta nämä aseenkäyttöön liittyvät selvitykset tahtovat ajoittain vain kestää turhan pitkään.
Oviaukossa vaihdettiin laukauksia
Lounais-Suomen poliisi lähti hätäkeskuksen kautta saadulle kotihälytystehtävälle omakotitaloon Ruskon Vahtoon noin kello 19 maanantai-iltana. Operaation aikana ilmeisesti talon oviaukossa vaihdettiin laukauksia. Mies ampui poliisia ja poliisi miestä. Poliisin ampuma kohdehenkilö, 49-vuotias mies, kuoli saamiinsa ampumavammoihin sairaalassa. Poliisimies haavoittui ja joutui sairaalaan. Hän ei ole hengenvaarassa.
Syyttäjä-tutkinnanjohtajan saamien tietojen mukaan paikalle kohteeseen oli alkujaan lähtenyt kaksi poliisipartiota ja apuvoimia oli hälytetty myöhemmin lisää. Poliisilla oli syyttäjän mukaan tiedossa, että kohteessa on aseella varustautunut siviilihenkilö.
Lue myös: Syyttäjä Ruskon poliisiampumisesta: Talossa oli ampujan lisäksi ainakin kaksi muuta henkilöä – tämä kaikki tapauksesta tiedetään nyt
Tältä näyttää Ruskon ampumispaikalla: perheen pihapiiriä kiertää eristysnauha – paikalliset järkyttyneitä perheenisän kohtalosta
Aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan poliisiin on viime vuosina kohdistunut entistä enemmän väkivaltaa ja aseen piippu poliisia kohti nousee herkemmin. Poliisi siis törmää kentällä huomattavasti useammin tilanteisiin, jotka täytyy ratkaista kaikkein kovimmalla voimakeinojen käytöllä.
Jos nostaa aseen poliisia vastaan, sitä saa mitä tilaa. On tavallaan luonnollinen seuraus, että myös poliisi käyttää voimakeinoja ja väkivaltaa samassa suhteessa enemmän.
Poliisi turvautuu etenkin etälamauttimeen
Poliisi ampui virkatehtävissä toissa vuonna useammin kuin kertaakaan 2010-luvulla. Virka-ase laukaistiin yhteensä vajaassa 30 tilanteessa. Varsinkin etälamauttimen käyttö on lisääntynyt rajusti.
Edelleen Suomessa poliisin ampumien laukausten määrä on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen alhainen. Pitkällä aikavälillä poliisin aseenkäyttö on vähentynyt merkittävästi, mikä on tietysti hyvä asia.
Lue myös: 2000-luvulla poliisin laukaukseen on kuollut 10 henkilöä – tänä vuonna ampumiseen on varauduttu päivittäin, mutta asetta on käytetty aniharvoin
Poliisiammattikorkeakoulun tilastojen mukaan esimerkiksi vuosina 1982–1986 poliisi ampui yli 550 varoituslaukausta ja 155 niin sanottua kohtilaukausta. Nykyään kohtilaukaustilanteita on noin parikymmentä per vuosi. Varoituslaukaukset eivät poliisin voimankäytön opeissa enää ole. Aikanaan poliisi saattoi yrittää osua pakenevaa autoa renkaaseen. Nykyään autoja ei enää ammuta kuin poikkeustilanteissa.
Hyvä on tässäkin yhteydessä muistaa poliisin aseenkäytöstä Suomessa myös se, että äärimmäisissäkin vakavissa väkivaltatilanteissa poliisi on onnistunut hoitamaan erittäin vaikean tilanteen vain haavoittamalla kohdehenkilöä. Näin kävi esimerkiksi Turun terroripuukotuksissa ja Kuopion miekkaiskussa, joissa molemmissa syyllinen saatiin kiinni ja vastaamaan teoistaan.
Suomen poliisin hyvä koulutus näkyy kentällä, mutta ehdottoman tärkeätä on, että aseenkäyttötilanteet aina perataan kunnolla.