Poliisi estäisi sijoitettujen lasten karkaamista suljetuilla laitoksilla, mutta lastenkodissa itsekin asunut Maya Waitara näkee siinä enemmän uhkia.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset lähtevät omille teilleen eli niin sanotusti hatkaan tuhansia kertoja vuodessa, kertoo lapsiasiavaltuutetun tuore selvitys. Näin teki ajoittain myös lastenkodissa asunut Maya Waitara, 24, joka otettiin huostaan 16-vuotiaana.
– Joskus saattoi olla pari päivää, kun oli kivaa, eikä viitsinyt mennä takasin. Hengattiin kavereiden kanssa, juotiin kaljaa ja pelattiin jalkapalloa. Mitä nyt jokainen muukin teini tekee, joka ei ole lastensuojelussa, hän kertoo.
Waitara kertoo pääosin viihtyneensä lastenkodissa, minkä vuoksi halua karkaamiselle ei juuri ollut. Muut lapset sijoituksessa olivat joko Waitaran tapaan välillä poissa kotiintuloajan jälkeen illalla tai pari päivää kerrallaan, osaa taas ei näkynyt laitoksessa juuri koskaan.
Lue myös: Joka kolmas kodin ulkopuolelle sijoitettu tyttö tulee raiskatuksi karkumatkallaan
Laitoksesta pääsi poistumaan yleensä helposti, mutta siellä voidaan asettaa myös liikkumisvapauden rajoituksia. Se tarkoittaa, että lasta voidaan määräaikaisesti kieltää poistumasta laitoksen alueelta, laitoksesta tai tietyn asuinyksikön tiloista. Kaikkia rajoituksetkaan eivät estäneet.
– Legendaarisin on, kun kaveri teki lakanoista köyden ja tuli alas tokasta vai kolmannesta kerroksesta niiden lakanoiden avulla niin kuin jossain piirretyissä, Waitara naurahtaa.
Moni karkaa nähdäkseen ystäviään
Waitara työskentelee nykyään lasten ja nuorten kanssa Osallisuuden aika ry:ssä asiantuntijana. Hänen mukaansa moni karkaa lastensuojelulaitoksesta sosiaalisista syistä.
– Mitä itse muistan ja mitä olen nähnyt ja kuullut, niin pelätään seuraamuksia. Nuoret myös puhuvat rangaistuksista, vaikka on laitonta käyttää rangaistuksia sijaishuollossa. Pelätään, rajoitetaanko vaikka liikkumisvapautta pitkäksi aikaa, tai, jos ei päästä näkemään pitkään aikaan kavereita.
– On helpompi vaan jäädä hatkaan kuin palata ja kokea seuraamukset, Waitara kertoo.
Moni lapsi ja nuori syyllistyy hatkassa rikoksiin, mutta monet joutuvat myös rikoksen uhriksi. Esimerkiksi joka kolmas tyttö kertoi joutuneensa hatkassa raiskatuksi. Lapset kertovat myös myyneensä seksiä.
Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä viidennes vastanneista kertoi seksin myymisestä tai seksin ja seksuaalisten tekojen vaihtamisesta esimerkiksi yöpaikkaan, päihteisiin tai tavaraan hatkan aikana.
Waitara: Laitokseen sulkeminen ei auta
Poliisin mukaan suurin osa rikoskierteessä olevista alaikäisistä on sijoitettuna. MTV:n Rikospaikan haastattelussa Helsingin rikospoliisin päällikkö Markku Heinikari ehdottaakin, että vakavassa rikoskierteessä oleville tulisi saada suljettuja laitoksia.
Lue lisää: Rikospoliisin päällikkö: Helsingin pahimmat ryöstäjät vain 13–14-vuotiaita – "On saatava suljetut laitokset"
Waitara huomauttaa, että kaikki hatkassa lasten ja nuorten tekemät rikokset eivät ole väkivaltaisia.
– Hatkassa tapahtuu monitasoisia rikoksia. Lähtien siitä, että hankitaan ruokaa tai varastetaan tavaroita myydäkseen niitä, jotta saa rahaa elämiseen ja pärjäämiseen. Aika sellaisia selviytymiskeinojahan ne ovat monesti, hän sanoo.
Waitara ei muutenkaan näe kovempia rangaistuksia tai suljettuja laitoksia ratkaisuna, sillä ne lisäisivät entisestään kahtiajakoa viranomaisten ja lasten ja nuorten välillä.
– Jos on jo hatkassa ja siellä tekee rikoksia tai on rikosten uhri, on ihan älyttömästi traumaa ja monia asioita, mitä pitäisi lähteä purkamaan eri tavalla kuin sulkemalla jonnekin, Waitara kuittaa.