Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ei suinkaan ole ainoa perussuomalainen, jonka puheista on nostettu tutkintapyyntö. Tutkija Erkka Railon mukaan perussuomalaisten möläytyksissä on ennen kaikkea kysymys vahvasta
Heitäkin on epäilty
Lokakuussa poliisi tutki kotkalaisvaltuutetun Mertsu Merivirran Suomi-konepistoolin kuvan sisältävää päivitystä, jossa hän kehotti tervehtimään maahanmuuttajia Suomen perinteitä kunnioittaen.
Viime kesänä tutkinnan kohteena oli puolestaan Olli Sademiehen päivitys, jossa hän ehdotti afrikkalaismiehille pakkosterilisointia.
Pääsiäisenä puhutti kuntapoliitikko Terhi Kiemungin kirjoitukset virpovista somalilapsista. Kiemunki teki kirjoituksista itse tutkintapyynnön maineensa puhdistamiseksi.
Perussuomalaisten möläytyksien lista on pitkä, mutta tuomiota kansaa kiihottamista vastaan on annettu harvoin.
Vuonna 2011 perussuomalaisia silloin edustanut James Hirvisaari sai Kouvolan hovioikeudessa tuomion ”Kikkarapäille kuonoon”-otsikoidusta blogikirjoituksestaan.
Noin vuotta myöhemmin Korkein oikeus tuomisti perussuomalaisten Jussi Halla-ahon sakkorangaistukseen islaminuskoa loukanneesta ja halventaneesta blogikirjoittelusta.
Viimeisen kahden vuoden aikana poliisi on tutkinut ainakin kolmen perussuomalaisen puheita kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Ovatko puheet koventuneet vai kynnys tutkintapyynnön tekemisestä madaltunut?
Politiikan tutkija Erkko Railo Turun yliopistosta sanoo, että kyse on molemmista.
– Ensisijassa kysymyshän on siitä, että perussuomalaisilla on hyvin voimakas käsitys islaminuskon ja terrorismin välisestä yhteydestä, Railo sanoo.
Hänen mukaansa tämän käsityksen seurauksena puolueen sisältä tulee aika ajoin julki lausuntoja, joidan mukaan kaikki muslimit ovat uhka Suomelle ja suomalaisille.
– Sellaiset puheet, joissa yleistetään uskontokuntaa, liikkuvat vähintään harmaalla vyöhykkeellä, ovatko kiihottamista kansanryhmää vastaan vai ei. Se jää sitten poliisin tutkittavaksi.
Enemmän edustajia, enemmän puheita
Railon mukaan maahanmuuttovastaiset puheet eivät ole kovinkaan uusi ilmiö suomalaisessa politiikassa.
– Sulo Aittoniemestä lähtien, 1980-90-taitteesta, julkisuudessa on ollut hyvin maahanmuuttovastaisia puheenvuoroja ja esimerkiksi Toni Halme nousi eduskuntaa juurikin maahanmuuttovastaisella sanomallaan.
Railo arvioi, että yksi syy esitutkintojen lisääntymiseen on oikeudellisen välineistön tuominen mukaan politiikkaan.
– Oikeusasiamiehelle tulee paljon valituksia, jotka harvoin johtavat toimenpiteisiin, Railo sanoo.
– Toisaalta on paljon enemmän sitä porukkaa, joka puhuu tälläisia. Eduskunnassa on useita kansanedustajia, jotka ovat tehneet oman poliittisen uransa johtotähdeksi maahanmuuttovastaisuudeen ja sitä kautta tulee sitten toistuvasti pieniä ja isompia kohuja.
"Tynkkysen kirjoitukset sisältävät rasismia"
Railon mukaan rikosprosessin aloittaminen on merkki siitä, että rasistisiin ja leimaaviin puheisiin puututaan.
Usein sosiaalisesta mediasta julkisuuteen levinneet möläytykset ovat olleet julkisen keskustelun ja paheksunnan kohteeksi, mikä sekin kertoo, ettei yhteisö hyväksy tietyn kansanryhmän vastaista ja loukkaavaa puhetta.
Railon mukaan rastistin leima on hyvin voimakas, mutta sen sijaan tulee todeta, että tietyt puheet sisältävät rasismia.
– Mielestäni Tynkkysen puheet ja Facebook-kirjoitukset, joita olen itsekin lukenut, ovat sen laatuisia, että ne sisältävät rasismia, Railo toteaa.
Puoluejohdolta hiljaista hyväksyntää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei ole antanut kommentteja Tynkkysen heinäkuussa julkaisemasta päivityksestä. Soinin mukaan asian käsittely kuuluu eduskuntaryhmälle.
Viime kesänä ulkoministeri Soini vaikeni kansanedustaja Olli Immosen paljon kohua herättäneestä päivityksestä lomaansa vedoten. Silloinkin, kun Soini kommentoi tapausta, hän ei selkeästi tuominnut sitä.
Railon mukaan perussuomalaiset ovat varmasti osaltaan tyytyväisiä siitä, että avaukset herättävät keskustelua. Se, miten puoluejohto on onnistunut käsittelemään rasistisia puheita, on kiinni siitä, mitä he tavoittelevat, Railo sanoo.
– Jos he eivät haluaisi, että näin keskustellaan, silloin puheet pitäisi tuomita. Niin he eivät ole tehneet. He ovat katsoneet niitä läpi sormien ja antaneet ikään kuin hiljaisen hyväksyntänsä, Railo toteaa.
